keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

ENNENAIKAISET VAALIT TURKISSA 24.6.2018

Turkin oppositiopuolueen MHP:n (Kansallismielinen toimintapuolue) puheenjohtaja Devlet Bahceli pari päivää sitten ehdotti ennenaikaisia vaaleja, joita oli määrä pitää  marraskuussa 2019. Tänään Erdoganin ja Bahcelinin tapaamisen jälkeen Turkin presidentti Erdogan julisti ennenaikaiset vaalit, jota pidetään 24.6.2018. Uutinen on otettu ilomielin vastaan maassa. Toiset oppositiopuolueet CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) ja HDP (Kansojen demokraattinen puolue) olivat valmiina vaaleihin vuosi sitten (heidän mukaan).
Miksi vaalit aikaistettiin Turkissa.
16.4.2016 Turkissä pidettiin kansanäänestys, jonka tarkoitus oli antaa kansalle mahdollisuus valita joko jatkaa parlamenttijärjestelmässä tai valita presidenttijärjestelmä. Kansa äänesti 51 prosentilla presidenttijärjestelmän puolesta, jonka on määrä astua voimaan seuraavien vaalien jälkeen (24.6.2018). Seuraavien vaaleihin asti parlamenttijärjestelmä on voimassa.
Turkin talous on liian herkkä poliittiselle ja alueelliselle epävakaudelle. Tällä hetkellä 1 euro on melkein 6 liira. Viime vuonna tähän aikaan 1 euro oli vähän päälle 3 liiraa. Turkin hallituksen oli pakko reagoida liiran heikkenemiseen. Ei voinut odottaa enempää.
Hallitus ei pysty tekemään nopeita päätöksiä vanhan ja hitaan byrokratian takia, joka hidastuttaa päätöksentekoja. Päällisin puolin vanhan ja hitaan byrokratian rattaat näyttävät toimivan hyvin, koska hallitus ja presidentti ovat samasta puolueesta. Turkin pitää siirtyä nopeasti presidenttijärjestelmään, jotta päätöksenteko olisi helppoa tehdä.
Vaalit järjestetään poikkeustilan aikana kuten Ranskassa. Poikkeustila ei rajoita ihmisten liikkumista, äänestämistä jne. 
Presidenttiehdokkaan täytyy saada 51 prosenttia, jotta hänestä tulisi Turkin presidentti. Aikaisemmissa vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokkaista tuli Turkin presidentti.
Parlamenttipuolella on edelleen 10 prosentin äänikynnys, joka on ollut voimassa 1980 asti. Hallituspuolue AKP (Oikeus ja kehitys -puolue) ja MHP yhdessä laativat lain, jonka mukaan, pienet puolueet, jotka eivät ylitä 10 prosentin äänikynnystä tekevät vaaliliittoa, niiden yhteiset äänet lasketaan. Tällä tavoin pienet puolueet saivat mahdollisuuden päästä parlamenttiin. 
Tulevat vaalit pakottavat puolueita tekemään yhteistyötä presidenttivaaleissa, mutta parlamenttivaaleissa vain pienten puolueiden on pakko liittoutua
Presidenttiehdokkaat voivat pysyvä puolueenjäseninä vaaleihin asti mutta sen jälkeen heistä tulee joko presidentti tai tavallinen kansalainen. Vaaleiden jälkeen heillä ei ole mitään tekemistä parlamentissa.
Tuleva presidentti valitsee itse oman kabinetin joko parlamentista tai parlamentin ulkopuolelta. Jos presidentti valitsee parlamentista jonkun kansanedustajan, kansanedustajan virka lakkautetaan saman tien.  Hän ei voi olla sekä presidentin kabinetissa että parlamentissa.
Kansanedustajien määrää nostetaan 600:aan. Parlamentin tehtävä on säätää lakeja ja presidentillä ja kabinetilla on toimeenpanovalta.

Kansanedustajaehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt Turkin kansalainen. Aikaisemmin ikäraja oli 25 vuotta. Nuoret huomioidaan.
Ensi kertaa kansa pääsee valitsemaan maan presidentin, joka valitaan 51 prosentilla. Aikaisempien hallituksien piti saada luottamusäänestystä (vote of confidence) parlamentista, mutta tulevissa vaaleissa ei enää tarvita sitä koska kansa valitsee presidentin 51 prosentilla, joka muodostaa oman kabinettinsa. Kansa pääsee vaikuttamaan suoraan hallitukseen. Turkin poliittisessa historiassa joskus kansan valitsema puolue (1995) ei ole saanut luottamusäänestystä parlamentissa, mikä on tosi naurettavaa.
Tällä hetkellä on kaksi presidenttiehdokasta, Erdogan ja Meral Aksener. CHP:lla ja HDP:lla ei ole presidenttiehdokkaita. CHP on jokaisessa tilaisuudessa vakuuttanut, että olisivat valmis kaatamaan AKP:ta, mutta CHP:lla ei ole edes presidenttiehdokasta tällä hetkellä. MHP on julistanut tukevansa presidentti Erdogania. AKP on aloittanut presidenttikampanjansa heti kansanäänestyksen jälkeen17.4.2016.Saa nähdä miten käy.
CHP halua saada enemmistön parlamentissa (tässä tapauksessa 301 kansanedustajaa)  ja tällä tavoin voi säätää lakeja, joka toisi parlamenttijärjestelmän takaisin. CHP:n täytyy myös saada kansan tukea kansanäänestyksellä. Pääoppositiopuolue CHP vastustaa presidenttijärjestelmän.






Presidenttijärjestelmä?
https://turkinuutiset.fi/2017/02/21/mustafa-orhan-turkin-perustuslakiuudistukset/

https://suomiturkki.blogspot.fi/2017/04/mita-tapahtuu-jos-tuleva-presidentti.html


https://suomiturkki.blogspot.fi/2017/04/miten-presidentinasetus-toimi.html


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TURKIN PARLAMENTTI ÄÄNESTI KYLLÄ


Jotta aikaistetut vaalit tulisivat voimaan, parlamentin enemmistön pitää sanoa KYLLÄ. Presidentin ilmoitus ei riitä.

Kaikki kansanedustajat (386), jotka olivat läsnä (20.4.2018) parlamentissa äänestivät KYLLÄ. HDP omasta tahdostaan ei osallistunut äänestykseen, mutta ei ilmaissut vastustavansa vaaleja.



Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki puolueet haluavat ennenaikaisia vaaleja. Mielestäni päätös oli hyvä. Demokratia voittakoon.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TOIVON VALOA TOIMITTAJILLE, JOTKA KULKEVAT PIMEYDESSÄ 


Jotkut ulkomaalaiset toimittajat eivät koskaan ymmärtää miksi turkkilaiset äänestävät tiettyjä puolueita ja ehdokkaita. Tiedon ja taidon puutteesta johtuen, heillä on ollut lukuisia skenaarioita, joille me turkkilaiset nauramme maha kippurassa.

Erilaiset skenaariot 2002 lähtien.

1- Turkkilaiset ovat lukutaidottomia.



2- Syyrialaiset pakolaiset äänestivät vaaleissa.


3- Kissa meni sähkövoimalaan, tämän takia koko maa pimeni vaalipäivänä.

4- Vaalijärjestelmä/Vaaliohjelma on viallinen.

5- Turkki-Kreikka konflikti ja seurauksena turkkilaiset äänestävät A puoleen.

Todennäköisesti lisää skenaarioita (Haparoivat pimeässä) on tulossa. Äänestysprosentti on ollut yli 90 prosenttia Turkissa. Kansa on hyvin tietoinen maan tilanteesta, ehdokkaista ja puolueista ja ennen kaikkea maan poliittisesta historiasta, toisin kuin toimittajat.

" Toivon valoa toimittajille, jotka kulkevat pimeydessä"  

-----------------------------------------------------------------


PELI KOVENEE

Turkin vaalilautakunta nimitti sunnuntaina 10 poliittista puoluetta, jotka osallistuvat 24. kesäkuuta parlamentti- ja presidentti vaaleihin.
IYI puolue on mukana myös vaaleissa. Turkin pääoppositio puolue CHP on siirtänyt 15 kansanedustajaa IYI puolueen riveihin, jotta IYI puolueen puoluejohtaja Meral Aksener asettuisi presidentti ehdolle.
IYI puolueella on vaan 5 kansanedustaja parlamentissa. Asettuakseen ehdolle Meral Aksenerilla täytyy olla vähintään 20 kansanedustaja tai hänen pitää kerätä 100.000 allekirjoitusta.
Kansanedustajien siirtoon taustalla on pelko sitä, ettei Aksener pystyisi keräämään 100.000 allekirjoitusta kansalaisilta.
CHP tällä tempulla haluaa kerätä pisteitä itselleen, kun huomasi että presidentti Erdogan vapaaehtoisesti luopui asemastaan 1,5 vuotta ennen presidenttikautensa loppua.


-----------------------------------------------------


29.4.2018

Pääoppositiopuolue CHP:llä ei ole edelleenkään presidenttiehdokasta. Vaalit lähestyvät. AKP:n ehdokas Erdoğan ja IP:n ehdokas Meral Akşener kiertävät maata tekemässä vaalikamppanjaa. Entinen presidentti Abdullah Gül sanoi ei CHP:lle. Gül ei halunnut asettua ehdolle. Abdullah Gül on yksi AKP:n perustajista. Turkin oppositio on umpikujassa tällä hetkellä. CHP on antanut IP:lle 15 kansanedustajaa ja ehtona oli yhteinen presidenttiehdokas (IP, CHP, SP) mutta IP:n puoluejohtaja Meral Akşener ei vedä ehdokkuuttansa takaisin. Näyttää siltä että CHP haluaa kansanedustajat takaisin. Turkin oppositio ei ole yhtenäinen. CHP haluaa tehdä yhteistyötä HDP:n kanssa vaaleissa, mutta sitten SP ja IP vastustavat. Tilanne on monimutkainen opposition kannalta.

-------------------------------------------------------------------------

1.5.2018

MITEN PRESIDENTIN ASETUS TOIMII (PRESIDENTIAL EXECUTIVE ORDER)

Presidenttijärjestelmässä presidentillä on presidentin asetus, mutta pystyykö hän säätämään lakeja?

1- Presidentin asetus on AINA lain alapuolella.

2- Jos lukee että lailla on säädettävä, silloin presidentti ei voi säätää mitään (perustuslain 160 pykälistä 90 lukee noin).

3- Jos presidentti on säätänyt jotain ja parlamentti haluaa säätää myös samasta asiasta, silloin parlamentin säätämä laki on voimassa, koska parlamentilla on lainsäädäntövalta.

4- Presidentti asetuksellaan voi säätää vain  budjetin, joka menee parlamentin tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi.

5- Asetuksella ei voi säätää ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita.

Loppujen lopuksi parlamentti aina voi mitätöidä presidentin asetuksia.




Lähetä kommentti

Suomi-Turkki

HEI Hei kaikille. Olen Mustafa Orhan ja muuttanut Suomeen Turkista 10 vuotta sitten. Rakastan kaunista Suomea ja suo...