sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Looking at the map is enough to see Turkey’s importance: NATO Secretary General Jens Stoltenberg

Serkan Demirtaş - BRUSSELS
Looking at the map is enough to see Turkey’s importance: NATO Secretary General Jens Stoltenberg
NATO Secretary General Jens Stoltenberg has reiterated Turkey’s importance to the joint defense of the alliance, saying a look at the map is enough to recognize the country’s value, amid rising criticism of Turkish actions in the media and in Western capitals.
“Turkey is a highly valued ally. Turkey is important for our shared security. Not least in the fight against terrorism because Turkey has provided infrastructure basis for the efforts to the global coalition to defeat [the Islamic State of Iraq and the Levant] ISIL. We are grateful for Turkey for that,” Stoltenberg told a group of Turkish reporters in Brussels late on April 27.
“It’s enough to just look at the map and see the strategic geographic location of Turkey, bordering Iraq and Syria, bordering the turmoil and violence that is a threat to Turkey and to all other NATO allies,” he added, in response to questions about criticism over Turkey’s formation of a three-way partnership with Russia and Iran on Syria.
Turkey has been a key member in the fight against terrorism in all its forms and has a strong army that contributes to different NATO missions and operations, Stoltenberg stated, stressing that Ankara is part of every decision taken, on equal footing with other allies.
“Turkey sits around the table every day. I meet with Turkey’s permanent representative to NATO several times a week, around the table where the North Atlantic council meets. We never take decisions without consensus,” he said.
‘Stronger together’
Stoltenberg noted that Turkey is one of the leading nations in NATO’s mission in Afghanistan with several hundred professional and dedicated troops, which have been there for many years and will lead NATO’s High Readiness Joint Task Force in a few years. 
He also referred to NATO’s contributions to Turkey’s security, through a significant allied presence in the air, on land and at sea, as well as two air defense batteries deployed by Spain and Italy for Turkey’s air defense.
“Turkey provides key capabilities to NATO but NATO allies also provide support to Turkey. That’s how NATO works. It’s one for all and all for one. We’re stronger together than alone. NATO is good for Turkey and Turkey is good for NATO. I think we have seen that since Turkey has joined the alliance: We are stronger together,” Stoltenberg said.
‘Turkey has the right to protect itself’
One of the issues creating concerns within the alliance is ongoing tension between Turkey and the United States over the latter’s continued partnership with the Syrian Kurdish People’s Protection Units (YPG), which Ankara considers a terrorist group linked to the outlawed Kurdistan Workers’ Party (PKK). The U.S. says its tactical and temporary partnership with the YPG is essential in the campaign to defeat ISIL in Syria.
Stoltenberg noted that Foreign Minister Mevlüt Çavuşoğlu and newly appointed U.S. Secretary of State Mike Pompeo met in Brussels during the NATO meeting. 
“As you know, NATO is not present on the ground in Syria but some allies are. For me, the important thing is that the U.S. and Turkey now talk, have contacts and see how they can deal with the situation in northern Syria in a coordinated way. I welcome this dialogue between Turkey and the U.S,” he said.
On a follow-up question on whether NATO views the YPG as a terror organization or just a threat against Turkey, Stoltenberg recalled that NATO “does not have an official list of terrorist organizations.”
“We recognize that Turkey is the NATO ally that has suffered most from terrorist attacks. Turkey of course has the right to protect itself and we expect it to be done in a proportionate way. Turkey has the right to protect itself because Turkey has suffered from many terror attacks,” he said.
‘Turkey and Greece should resolve problems through dialogue’
Another growing source of tension within the alliance is an unresolved dispute between Turkey and Greece over the Aegean Sea. 
“Turkey and Greece are two valued allies. They have been members of the alliance for many decades since the 1950s. I appreciate both of their contributions to the alliance,” Stoltenberg said.
“There are differences between Turkey and Greece related to issues in the Aegean Sea. I hope these differences can be solved in the spirit of dialogue and I welcome that the Greek prime minister and the Turkish prime minister have spoken to address these issues. It’s only through this kind of dialogue that these differences can be solved. I have spoken of course with both the Turkish and the Greek authorities. I welcome the fact that these issues are being addressed through direct dialogue between Turkey and Greece,” he added.

LÄHDE:

http://www.hurriyetdailynews.com/looking-at-the-map-is-enough-to-see-turkeys-importance-nato-secretary-general-jens-stoltenberg-131051




maanantai 23. huhtikuuta 2018

SEÇİMLERE DOĞRU.....


iYi parti AKP ye karşı kuruldu ancak CHP’den oraya geçişler oldu ve olmaya devam ediyor. CHP 15 milletvekili transferi ile tabanına şu mesajı veriyor. " Nereye oy vereceğiniz belli". Hangi aklın ürünü bunu anlayamadım. Evdeki hesap çarşıdakine hiç uymuyor.

Yüksek seçim kurulu iYi parti seçimlere katılamaz deseydi, o zaman CHP’nin "mağdurların yanındayım" politikası ise yarardı. Herkes bu hamleye şaşırmış durumda. Bu şaşıranların içinde CHP’nin önde gelen milletvekilleri de var.

Asıl ülkesi için fedakârlık yapan, kendi görev süresinin bitmesine 14 ay kala görevini ülkesinin hayrı için bırakan Cumhurbaşkanıdır.

Eğer muhalefet hep birden Abdullah Gül'ün ayağına giderse (bazılarının gittiklerini çok iyi biliyoruz), bu demektir ki AKP'nin iş yapmayanları dahi muhalefetten daha faydalı ve hayırlı bu ülke için. Muhalefet kendi adayını çıkaracak ama hepsi birlikte halen Abdullah Gülün onlara göz kırpmasını bekliyorlar. Bir göz kırpmasıyla tüm muhalefet Abdullah Gülün ofisinin önünde kendini bulur.

Ben şahsen Abdullah Gülün muhalefetin Cumhurbaşkanı adayı olacağını zannetmiyorum. Velev ki aday oldu ve kazandı, bütün ömrünü bu yola adamış olan Abdullah Gülden CHP’nin politikalarına sahip çıkacağını mı zannediyorsunuz? Tam tersi olacaktır. Bütün CHP Abdullah Gülün siyasi anlayışını benimseyecektir. Bunun ilk işaret fişeğini Deniz Baykal attı.

Yurtdışında yaşayan türkler olarak, Türkiye için güçlü bir muhalefet istiyoruz. Kendi ülkesi için hükümetten daha iyisini yapmaya hazır bir muhalefet herkesin kalbinde yer kazanacaktır, ancak bizim muhalefet Türkiyeyi diğer ülkelere şikayet etmekten kendi halkının sorunlarına vakit bulamıyor.

Mustafa Orhan
Finlandiya


keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

ENNENAIKAISET VAALIT TURKISSA 24.6.2018

Turkin oppositiopuolueen MHP:n (Kansallismielinen toimintapuolue) puheenjohtaja Devlet Bahceli pari päivää sitten ehdotti ennenaikaisia vaaleja, joita oli määrä pitää  marraskuussa 2019. Tänään Erdoganin ja Bahcelinin tapaamisen jälkeen Turkin presidentti Erdogan julisti ennenaikaiset vaalit, jota pidetään 24.6.2018. Uutinen on otettu ilomielin vastaan maassa. Toiset oppositiopuolueet CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) ja HDP (Kansojen demokraattinen puolue) olivat valmiina vaaleihin vuosi sitten (heidän mukaan).
Miksi vaalit aikaistettiin Turkissa.
16.4.2016 Turkissä pidettiin kansanäänestys, jonka tarkoitus oli antaa kansalle mahdollisuus valita joko jatkaa parlamenttijärjestelmässä tai valita presidenttijärjestelmä. Kansa äänesti 51 prosentilla presidenttijärjestelmän puolesta, jonka on määrä astua voimaan seuraavien vaalien jälkeen (24.6.2018). Seuraavien vaaleihin asti parlamenttijärjestelmä on voimassa.
Turkin talous on liian herkkä poliittiselle ja alueelliselle epävakaudelle. Tällä hetkellä 1 euro on melkein 6 liira. Viime vuonna tähän aikaan 1 euro oli vähän päälle 3 liiraa. Turkin hallituksen oli pakko reagoida liiran heikkenemiseen. Ei voinut odottaa enempää.
Hallitus ei pysty tekemään nopeita päätöksiä vanhan ja hitaan byrokratian takia, joka hidastuttaa päätöksentekoja. Päällisin puolin vanhan ja hitaan byrokratian rattaat näyttävät toimivan hyvin, koska hallitus ja presidentti ovat samasta puolueesta. Turkin pitää siirtyä nopeasti presidenttijärjestelmään, jotta päätöksenteko olisi helppoa tehdä.
Vaalit järjestetään poikkeustilan aikana kuten Ranskassa. Poikkeustila ei rajoita ihmisten liikkumista, äänestämistä jne. 
Presidenttiehdokkaan täytyy saada 51 prosenttia, jotta hänestä tulisi Turkin presidentti. Aikaisemmissa vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokkaista tuli Turkin presidentti.
Parlamenttipuolella on edelleen 10 prosentin äänikynnys, joka on ollut voimassa 1980 asti. Hallituspuolue AKP (Oikeus ja kehitys -puolue) ja MHP yhdessä laativat lain, jonka mukaan, pienet puolueet, jotka eivät ylitä 10 prosentin äänikynnystä tekevät vaaliliittoa, niiden yhteiset äänet lasketaan. Tällä tavoin pienet puolueet saivat mahdollisuuden päästä parlamenttiin. 
Tulevat vaalit pakottavat puolueita tekemään yhteistyötä presidenttivaaleissa, mutta parlamenttivaaleissa vain pienten puolueiden on pakko liittoutua
Presidenttiehdokkaat voivat pysyvä puolueenjäseninä vaaleihin asti mutta sen jälkeen heistä tulee joko presidentti tai tavallinen kansalainen. Vaaleiden jälkeen heillä ei ole mitään tekemistä parlamentissa.
Tuleva presidentti valitsee itse oman kabinetin joko parlamentista tai parlamentin ulkopuolelta. Jos presidentti valitsee parlamentista jonkun kansanedustajan, kansanedustajan virka lakkautetaan saman tien.  Hän ei voi olla sekä presidentin kabinetissa että parlamentissa.
Kansanedustajien määrää nostetaan 600:aan. Parlamentin tehtävä on säätää lakeja ja presidentillä ja kabinetilla on toimeenpanovalta.

Kansanedustajaehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt Turkin kansalainen. Aikaisemmin ikäraja oli 25 vuotta. Nuoret huomioidaan.
Ensi kertaa kansa pääsee valitsemaan maan presidentin, joka valitaan 51 prosentilla. Aikaisempien hallituksien piti saada luottamusäänestystä (vote of confidence) parlamentista, mutta tulevissa vaaleissa ei enää tarvita sitä koska kansa valitsee presidentin 51 prosentilla, joka muodostaa oman kabinettinsa. Kansa pääsee vaikuttamaan suoraan hallitukseen. Turkin poliittisessa historiassa joskus kansan valitsema puolue (1995) ei ole saanut luottamusäänestystä parlamentissa, mikä on tosi naurettavaa.
Tällä hetkellä on kaksi presidenttiehdokasta, Erdogan ja Meral Aksener. CHP:lla ja HDP:lla ei ole presidenttiehdokkaita. CHP on jokaisessa tilaisuudessa vakuuttanut, että olisivat valmis kaatamaan AKP:ta, mutta CHP:lla ei ole edes presidenttiehdokasta tällä hetkellä. MHP on julistanut tukevansa presidentti Erdogania. AKP on aloittanut presidenttikampanjansa heti kansanäänestyksen jälkeen17.4.2016.Saa nähdä miten käy.
CHP halua saada enemmistön parlamentissa (tässä tapauksessa 301 kansanedustajaa)  ja tällä tavoin voi säätää lakeja, joka toisi parlamenttijärjestelmän takaisin. CHP:n täytyy myös saada kansan tukea kansanäänestyksellä. Pääoppositiopuolue CHP vastustaa presidenttijärjestelmän.






Presidenttijärjestelmä?
https://turkinuutiset.fi/2017/02/21/mustafa-orhan-turkin-perustuslakiuudistukset/

https://suomiturkki.blogspot.fi/2017/04/mita-tapahtuu-jos-tuleva-presidentti.html


https://suomiturkki.blogspot.fi/2017/04/miten-presidentinasetus-toimi.html


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TURKIN PARLAMENTTI ÄÄNESTI KYLLÄ


Jotta aikaistetut vaalit tulisivat voimaan, parlamentin enemmistön pitää sanoa KYLLÄ. Presidentin ilmoitus ei riitä.

Kaikki kansanedustajat (386), jotka olivat läsnä (20.4.2018) parlamentissa äänestivät KYLLÄ. HDP omasta tahdostaan ei osallistunut äänestykseen, mutta ei ilmaissut vastustavansa vaaleja.



Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki puolueet haluavat ennenaikaisia vaaleja. Mielestäni päätös oli hyvä. Demokratia voittakoon.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TOIVON VALOA TOIMITTAJILLE, JOTKA KULKEVAT PIMEYDESSÄ 


Jotkut ulkomaalaiset toimittajat eivät koskaan ymmärtää miksi turkkilaiset äänestävät tiettyjä puolueita ja ehdokkaita. Tiedon ja taidon puutteesta johtuen, heillä on ollut lukuisia skenaarioita, joille me turkkilaiset nauramme maha kippurassa.

Erilaiset skenaariot 2002 lähtien.

1- Turkkilaiset ovat lukutaidottomia.



2- Syyrialaiset pakolaiset äänestivät vaaleissa.


3- Kissa meni sähkövoimalaan, tämän takia koko maa pimeni vaalipäivänä.

4- Vaalijärjestelmä/Vaaliohjelma on viallinen.

5- Turkki-Kreikka konflikti ja seurauksena turkkilaiset äänestävät A puoleen.

Todennäköisesti lisää skenaarioita (Haparoivat pimeässä) on tulossa. Äänestysprosentti on ollut yli 90 prosenttia Turkissa. Kansa on hyvin tietoinen maan tilanteesta, ehdokkaista ja puolueista ja ennen kaikkea maan poliittisesta historiasta, toisin kuin toimittajat.

" Toivon valoa toimittajille, jotka kulkevat pimeydessä"  

-----------------------------------------------------------------


PELI KOVENEE

Turkin vaalilautakunta nimitti sunnuntaina 10 poliittista puoluetta, jotka osallistuvat 24. kesäkuuta parlamentti- ja presidentti vaaleihin.
IYI puolue on mukana myös vaaleissa. Turkin pääoppositio puolue CHP on siirtänyt 15 kansanedustajaa IYI puolueen riveihin, jotta IYI puolueen puoluejohtaja Meral Aksener asettuisi presidentti ehdolle.
IYI puolueella on vaan 5 kansanedustaja parlamentissa. Asettuakseen ehdolle Meral Aksenerilla täytyy olla vähintään 20 kansanedustaja tai hänen pitää kerätä 100.000 allekirjoitusta.
Kansanedustajien siirtoon taustalla on pelko sitä, ettei Aksener pystyisi keräämään 100.000 allekirjoitusta kansalaisilta.
CHP tällä tempulla haluaa kerätä pisteitä itselleen, kun huomasi että presidentti Erdogan vapaaehtoisesti luopui asemastaan 1,5 vuotta ennen presidenttikautensa loppua.


-----------------------------------------------------


29.4.2018

Pääoppositiopuolue CHP:llä ei ole edelleenkään presidenttiehdokasta. Vaalit lähestyvät. AKP:n ehdokas Erdoğan ja IP:n ehdokas Meral Akşener kiertävät maata tekemässä vaalikamppanjaa. Entinen presidentti Abdullah Gül sanoi ei CHP:lle. Gül ei halunnut asettua ehdolle. Abdullah Gül on yksi AKP:n perustajista. Turkin oppositio on umpikujassa tällä hetkellä. CHP on antanut IP:lle 15 kansanedustajaa ja ehtona oli yhteinen presidenttiehdokas (IP, CHP, SP) mutta IP:n puoluejohtaja Meral Akşener ei vedä ehdokkuuttansa takaisin. Näyttää siltä että CHP haluaa kansanedustajat takaisin. Turkin oppositio ei ole yhtenäinen. CHP haluaa tehdä yhteistyötä HDP:n kanssa vaaleissa, mutta sitten SP ja IP vastustavat. Tilanne on monimutkainen opposition kannalta.

-------------------------------------------------------------------------

1.5.2018

MITEN PRESIDENTIN ASETUS TOIMII (PRESIDENTIAL EXECUTIVE ORDER)

Presidenttijärjestelmässä presidentillä on presidentin asetus, mutta pystyykö hän säätämään lakeja?

1- Presidentin asetus on AINA lain alapuolella.

2- Jos lukee että lailla on säädettävä, silloin presidentti ei voi säätää mitään (perustuslain 160 pykälistä 90 lukee noin).

3- Jos presidentti on säätänyt jotain ja parlamentti haluaa säätää myös samasta asiasta, silloin parlamentin säätämä laki on voimassa, koska parlamentilla on lainsäädäntövalta.

4- Presidentti asetuksellaan voi säätää vain  budjetin, joka menee parlamentin tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi.

5- Asetuksella ei voi säätää ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita.

Loppujen lopuksi parlamentti aina voi mitätöidä presidentin asetuksia.




lauantai 7. huhtikuuta 2018


TURKIN PRESIDENTINVAALIT 2019

Osa-4


HDP (Kansojen demokraattinen puolue)




Kirjoituksieni tarkoitus on oikaista vääriä tietoja Turkista ja auttaa Turkin ystäviä ymmärtämään paremmin Turkista. Turkki on monikansallinen maa, yksi niistä ovat kurdit. Tasan tarkkaan ei tiedetä kuinka paljon kurdeja asuu Turkissa, koska kurdit ja turkit ovat asuneet yhdessä yli 500 vuotta. Väitetään, että Turkissa asuu 11-15 miljoona kurdeja. Keskenään naimisiinmeno on yleistä.Turkin kurdeilla on ollut ylämäkiä  ja alamäkiä. 2000-luvulle asti heillä oli kurjat olot Turkissa ja syy olivat molempien puolien. Lisää aiheesta löytyy tästä linkistä.https://suomiturkki.blogspot.fi/2017/04/kurdivaesto-ja-pkk-ennen-kaikkea-haluan.html. 


Ketä äänestää sitten kurdit?



Perinteisesti parlamentissa on ollut aina yksi puolue, joka väitti  edustavansa kurdeja, mutta aina kun äänet laskettiin lopputulos oli jotain muuta.  Esimerkiksi kansanäänestyksessä kurdit äänestivät presidenttijärjestelmän puolesta kun taas HDP vastusti sitä kaikin tavoin. Monet ns kurdeja edustavat puolueet on suljettu Turkissa ja päätöksen takana oli armeija ja perustuslakituomioistuin. 2000- luvun asti yli 5 kurdi puoluetta ovat suljettu. Esimerkkejä ovat DTP, HADEP, DEHAP. Nykyinen hallituspuolue AKP vaikeutti lakia 2003, joka helpotti sulkea puolueet. Sen jälkeen ei ole yhtäkään poliittista puoluetta suljettu Turkissa. Turkin poliittisessa historiassa monen poliittisen puolueen ovelle laitettiin lukko, ei pelkkä kurdien, myös konservatiivisten puoleiden. Esimerkiksi REFAH (Hyvinvointipuolue). 



Konfliktien alkaessa 1980 lähtien tähän päivään asti vaan yksi valtionpäämies laittoi henkensä vaakalaudalle konfliktin ratkamiseksi. Koko kansa mukaan lukien HDP ja PKK tietää kuka hän on. Tästä syystä kurdit äänestävät häntä.



Vielä ei tiedetä sitä asettaako HDP oman presidentti ehdokkaansa vuonna 2019 presidenttinvaaleissa tai tukevatko he jonkun muun puoluuen ehdokasta.



Miksi sitten HDP:n kansanedustajat ovat vankilassa?


Joskus mediassa sanotaan että Erdogan pistää oppositon kansanedustajat (HDP:n) vankilaan, jotta hän voittaisi vaalit. HDP ei ole AKP:n päävastustaja. Kurdipuolueiden ääniprosentti on 5-11 prosenttia Turkissa. AKP ääniprosentti on 42-51 prosenttia Turkissa. HDP ei ole pääoppositiopuolue joka olisi vaihtoehto AKP:lle. Pääoppositio on CHP, jolla on 22-27 prosenttiä ääniä.  Kurdipuolueiden ääni vaihtelee riippuen heidän puoluelinjastaan. Jos HPD sanoa, että puolue valmis katkaisemaan siteensä PKK:n kanssa silloin he saavat 12-13 prosenttia ääniä, muuten 5-7 prosenttia. Esimerkiksi kun puolueen johtajista Selahattin Demirtas (vankilassa nyt) sanoi presidentti kampanjassaan (2014) että hän ja hänen puolueensa valmis hautamaan kirveet lopullisesti, hän sai melkein 10 prosenttia. Silloin oli rauhansopimus, jolla hallitus halusi lopettaa taistelut. Ei ollut pahaa tulosta. Moni, joka vastusti siihen asti puolueen linjaa, tunnisti äänestävänsä Selahattin Demirtasia. Sen jälkeen HDP vaihtoi linjansa koska Syyrian sodan alettua, PKK:n haara YPG/PYD alkoivat vallata Pohjois-Syyriassa. Yhtäkkiä PYD:lla ja YPG:lla oli valtava alue Pohjois-Syyriassa. PYDY/PYD:n johtajat sanoivat HDP:n ja PKK:n edustajille "miksi haluatte rauhansopimuksen Turkin valtion kanssa. Olemme perustamassa suuri Kurdistanin. Voitte tulla mukaan ja voimme liittää Kaakkois-Turkin mukaan". Suorastaan sanoivat, että lopettakaa rauhanprosessi. HDP:n puoluejohtajat ja osa kansanedustajista, jotka luulivat, että kohta Kurdistan perustetaan, sanoivat suoraan parlamentissa, että nojaamme selkämme PYD:hen ja PKK:hon ja emme tunnista Turkin valtiota. Heti sen jälkeen PKK aloitti taas hyökkäyksiään siviilejä kohtaan Turkissa ja HDP alkoi olla taas PKK:n ääni parlamentissa. Tämä oli liika turkin kansalle ja Turkin perustuslaille. EU, USA, Kanada ja NATO luokittelevat PKK:n  terroristijärjestöksi. 


Tässä valiin, Vasemmistoliitton puheenjohtaja Li Andersson yritti käydä Selahattin Demirtasin luona vankilassa, mutta häntä ei ole päästetty. Ilmeisesti Anderssonilla ei ole paljon tietoa HDP-PKK yhteistyöstä. Suomi luokittelee PKK:ta terroristiryhmäksi, kuten muut EU maat.



Turkin parlamentti purki enemmistön äänestyksellä kansanedustajien syytesuojat, ei ainoastaan HDP:n kansanedustajien vaan kaikkien. Kaikki, jotka rikkovat Turkin perustuslakia, saavat rangaistuksen sen mukaan mitä perustuslaki vaatii. Näistä syistä HDP:n kansanedustajat ovat vankiloissa. CHP on, joka ehdotti kansanedustajien syytesuojan nostamisen mutta CHP:n tähtäimessä olivat hallituspuolueen kansanedustajat eivät HDP:n. Kurdit kostaisivat Erdoganille, jos HDP:n kansanedustajat ja puheenjohtajat olisivat vankilassa ilmaan mitään syytä. Sitä riskiä Erdogan ei ottaisi, koska vuoden päästä on presidentinvaalit.



HUDA-PAR


Perinteisesti ns kurdipuolue on aina ollut yksi mutta nyt toinen poliittinen kurdipuolue nostamassa päätää ja uhkaa HDP:n monopolia Turkissa. Puolue on HUDA-PAR. HUDA-PAR on konservatiivinen kurdipuolue, joka toisin kuin HDP, haluaa pitää maata yhtenäisenä. HDP ja PKK haluvat, että Kaakkois-Turkki olisi osa ns Kurdistania. Kurdistan ei ole maata vaan aluetta, jonka osa on Syyriassa, Turkissa, Irakissa ja Iranissa. HUDA-PAR ei haaveile maan jakautumisesta ja rajojen muuttumisesta, sen sijaan puolueen linja on yksi maa, jossa kaikki elävät keskenään rauhassa.


Note:

Tällainen väite, että kaikki kurdit äänestävät HDP:ta on yhtä järjetöntä kuin sanoisi kaikkien  suomalaisten äänestävän Perussuomalaisia.

Suomi-Turkki

HEI Hei kaikille. Olen Mustafa Orhan ja muuttanut Suomeen Turkista 10 vuotta sitten. Rakastan kaunista Suomea ja suo...