torstai 28. syyskuuta 2017

Miksi Turkki ostaa S-400 ohjusjärjestelman Venäjältä ei USA:sta?

Miksi Turkki ostaa ohjusjärjestelmänsä Venäjältä, ei USA:lta?

Nato-maa Turkki on ostamassa S-400  ohjusjärjestelmän Venäjältä. Monet maat ovat kirjoittaneet, että Nato olisi asettunut tätä kauppaa vastaan, koska S-400 ei ole yhteensopiva Naton järjestelmien kanssa. 

Voiko Nato-maa ostaa muualta ohjusjärjestelmiään kuin Nato-mailta? Tässä muutama syy, miksi Turkki ostaa Venäjältä. 

- Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiedoitustilaisuudessa: Jokainen Nato-maa itse päättää, mistä ostaa aseitaan. 

- Patriootit vietiin Turkista, vaikka Turkki halusi pitää niitä vielä turvallisuussyistä. (Yhdysvallat, Saksa ja Hollanti  lähettivät Turkkiin  torjuntaohjuksia (patriootit) vahvistamaan Turkin ilmapuolustusta Syyrian sodan aiheuttamia uhkia vastaan. 

- Kustannukset, informaation vaihto ja  nopea toimittaminen. USA:n kongressi on aiemmin hidastanut kaupantekoa Turkin kanssa muissa aseostoksissa. 

-USA halusi yhdessä YPG:n kanssa taistella Syyriassa ISIS:ä vastaan, ei Nato-kumppaninsa Turkin kanssa. 

- Kreikka käyttää Venäjän S-300 ohjusjärjestelmää. Kreikka on myös Nato-maa. 

- USA ei palauta Fetullah Gülenia Turkkiin. Vallankaappausyrityksen pääsyyllinen Gülen on Yhdysvalloissa. 

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Pohjois-Irakin itsenäisyysäänestys.



Kukaan ei tue Pohjois-Irakin puoliautonomisen   kurdialueen itsenäisyyspyrkimyksiä, paitsi Israel. Ei naapurimaat Turkki ja Iran, ei EU eikä USA.
Kun kaikin voimin yritetään sammuttaa yksi  tuli alueella, toinen yritetään sytyttää. Tuli ei pysy siellä missä sytytetään, vaan se leviää  Eurooppaan asti. Ei ole sopiva aika. Tästä itsenäisyys äänestyksen tuomasta sekavuudesta eniten terroristijärjestöt hyötyvät, koska huomio ja resurssit kiinnitetä muuhun. Alueella asuu muita vähemmistöjä kuin kurdilaiset. Jos Irak jakaantuu kahtia, muut vähemmistöt nousevat kapinaan. Tämän takia naapurimaat ovat hermostuneita.

Ankaran ja Lausannen sopimukset (1926) antavat Turkille oikeudet puuttua (Kirkuk ja Mosul) tilanteeseen. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Turkki- Irak-Englanti. Sopimuksen mukaan ”Jos Irakia uhkaa hajoaminen tai Turkin ja Irakin raja muuttuu, silloin Turkilla on oikeus suojella sekä omia rajojaan, että Turkmenia Kirkukissa  ja Mosulissa. Tästä sopimuksesta Turkin presidentti on keskustellut YK:n kokouksessa Yhdysvalloissa  Irakin pääministerin,  presidentti Donald Trumpin ja muiden maiden johtajien kanssa.
Turkki ei halua, että sen rajalla olisi epävakautta ja varmasti kaikin voimin yrittää estää sitä. Tästä rajasta PKK on tullut ja PKK:n kanssa käyneessä sodassa Turkki on menettänyt yli 40 tuhatta ihmistä. Turkki todennäköisesti aikoo käyttää Obaman taktiikkaa (Pre-emptive strike). Äänestyksellä olisi seurauksia. En usko että Turkki käyttäisi sotilaallista  operaatiota  ensimmäisenä vaihtoehtona, ehkä taloudellisia  pakotteita. Turkin kansallinen turvallisuuden neuvosto kokoontui perjantaina.
Pohjois-Irakin puoliautonominen kurdialue on hengittänyt tähän asti Turkin kautta. Turkki on tukenut kurdijohtaja Barzania aina. Kurdialueen öljyä myydään maailmalle Turkin kautta. Kyseessä on win-win tilanne.
Pohjois-Irakin puoliautonomisen kurdialueen tilanne olisi samanlainen kuin Armenia ja Pohjois- Kypros, jos se itsenäistyisi. Armenia ja Pohjois- Kypros ovat itsenäisiä, mutta tosi köyhiä, koska naapurimaat eivät hyväksy niitä.
PKK ja YPG eivät koskaan ole tykänneet Barzanista, koska Barzani on tehnyt yhteistyötä Turkin (vihollismaan) kanssa. Barzani tällä äänestys päätöksellä eristää Pohjois-Irakia muusta maailmasta. Jos Barzani ei peru  itsenäsyysäänestystä, hän voi menettää paljon.

Pohjois-Irakilla ja Irakilla on huonot välit. Joskus kurdijohtajalla oli vaikeuksia maksaa palkkoja. Turkki on auttanut monessa asiassa.

Turkin valtiolla ei ole mitään kurdeja vastaan, vaan terroristijärjestöjä vastaan Turkki käy sotaa. Turkissa asuu 15 miljoona kurdia ja Turkin hallituksessa on monta kurdilaista ministeriä. Turkin tiedustelupäällikkö on kurdilainen myös.

Huom: Olen täysiverinen kurdilainen.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Ataturkin puolue CHP (Tasavaltainen Kansanpuolue)

Tasan 94 vuotta sitten (9.9.1923) Turkin pääoppositiopuolue CHP (Tasavaltainen kansanpuolue) on perustettu. Puolueen perustaja on Turkin ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Ataturk. CHP on Turkin vanhin poliittinen puolue. Vuoteen 1950 saakka CHP oli ainoa poliittinen puolue Turkissa. Ataturkin kuolemaan jälkeen, puolueen johtajaksi valittiin Ismet Inönu. CHP:n ideologi, puoluelinja on Kemalism.

Ataturkin johdolla alettiin tekemään uudistuksia Turkissa. Aakkoset vaihdettiin, naiset saivat äänioikeuden (vaan yksi puolue), Fetsit (päähine) kiellettiin (70 ihmistä tapettiin, koska vastustivat), miehet pakotettiin pukeutumaan  hattuihin, rukouskutsu, ( joka on koko maailmassa arabiankielinen ), vaihdettiin Turkin  kieleen, uskonnolliset kirjat poltettiin, ihmiset pakotettiin oppimaan Kemalismin opit. Moskeijat muutettiin eläintalliksi. Vastustajat tapettiin jne.

Tätä ajanjaksoa (27 v). kutsutaan ”Yhdenpuolueen Diktatuuri” Turkissa.  Edelleen eläviä todisteita löytyy Turkista. Syy oli sekularismi. Kun CHP huomasi että kansa vastustaa sekualarismia, Turkin armeijalle annettiin tehtävä suojella sekularismi kansalta!

Kun Turkki muiden maiden panostuksesta otti monipuoluejärjestelmän käyttöön, heti Demokrat puolue voitti vaalit Adnan Menderesin johdolla. Demokrat puolue oli kuin nykyinen AKP. Turkin kansa on 85% liberaali-konservatiivinen. Vasemmisto on noin 20%. Monipuolue järjestelmän käyttöönoton jälkeen CHP on  pari kertaa voittanut vaalit yksin. CHP joko voitti vaalit sotilasvallankaappauksien avulla tai oli koalitiossa. Aina kun konservatiivinen puolue voitti, CHP on koputtanut armeijan oveen.

CHP on tosi harvoin ylittänyt 25% Turkissa ja ne, 25% äänestävät CHP:tä, koska CHP on Ataturkin puolue, ei vaan sen takia että puolue on tehnyt jotain hyvää. Miksi kansa ei äänestä Ataturkin puoluetta? CHP:llä on negatiivinen mielikuva, joka kaikuu ihmisten mielessä. CHP tarkoittaa köyhyyttä, leipäjonoja, yhteistyötä  vallankaappaukseen osallistuneiden kanssa, uskontoon ja vaatteisiin puuttumista, omaan eliittisen piirin keskittymistä jne.

Miten Ataturkin puolue CHP voittaisi vaalit?

Ensin pitää keskittyä nykypäivään, ei turhaan haikailla Ataturkin ajoista. Mennyt on mennyttä. Pitää etsi uusia trendejä ja seuraa hyvin maailman menoa. Ajat ja olosuhteet ovat muuttuneet.

Ihmisten vaatteisiin ja uskontoon puuttuminen laskee CHP:n ääniä entistä enemmän. CHP:n hallituksien aikana huivipäiset erotettiin yliopistoista ja muista valtionviroista.

Pitää hyväksyä menneisyytensä ja pyytää symbolisesti anteeksi kansalta. Koska gallupien perusteella noin 20 % kansasta ei koskaan äänestäisi CHP:ta sen menneisyyteensä takia.

CHP:n politiikka 2000- luvun jälkeen perustuu ainoastaan Erdoganin vastustukseen. CHP:n poliittisesta ohjelmasta kukaan ei tiedä mitään, paitsi "EI" kaikelle mitä hallituspuolue tekee. Kansa haluaa tietää palkoista, sijoituksista, avustuksista, puolueen taloussuunnitelmista jne. CHP:n ainoa tavoite on kaataa Erdogania.

Esimerkiksi hallitus puolue puhuu vuoden 2023 suunnitelmista, jolloin Turkki täyttää 100 vuotta. Suunnitelmat antavat ihmisille toivoa. Ei välttämättä kaikki toteudu, mutta suunnitelmat antavat uutta toivoa kansalle.

CHP on ollut pitkälti eliittipiirin puolue ja tavallinen kansa on laiminlyöty. On aika kuunnella tavallisia ihmisiä.


CHP kansan edustaja Eren Erdem twiitannut näin " Jos Turkin ja Iranin välissä syttyisi sota, puolustaisin Irania. CHP:n heti pitää päästää eroon tästä kansanedustajasta. Koska hänen twiittinsa sotii kaikkea vastaan mitä Ataturk on tehnyt. Ataturk on juossut rintamalta toiseen.

Suomi-Turkki

HEI Hei kaikille. Olen Mustafa Orhan ja muuttanut Suomeen Turkista 10 vuotta sitten. Rakastan kaunista Suomea ja suo...