sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

PERUSTUSLAKIUUDISTUKSET TURKISSA

Paljon puhutut lakiuudistukset menivät läpi Turkin parlamentissa. Parlamentissa äänestettiin hallituspuolue AKP:n (Oikeus- ja kehityspuolue) ja MHP:n (Nationalistinen toimintapuolue) yhdessä ajamien lakiuudistusten puolesta. Pääoppositiopuolue CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) oli myös alussa mukana, mutta erkaantui myöhemmin ryhmästä. Kaikista lakimuutoksista on erikseen äänestetty maan parlamentissa. 

Kaikki puolueet, HDP (Kansojen demokraattinen puolue) mukaan lukien, ovat sitä mieltä, että Turkki tarvitsee uuden ja demokraattisen perustuslain. Uuden perustuslain laatimisessa on kuitenkin erimielisyyksiä. Lakiuudistukset viedään kansalle äänestettäväksi keväällä. Kansanäänestys pidetään näillä näkymin 16.4.2017.

Presidentti Erdogan ja pääministeri Binali Yildirim sekä MHP:n puoluejohtaja Devlet Bahceli totesivat lehdistötilaisuudessa: Viemme lakiuudistukset kansanäänestykseen, vaikka koko parlamentti yksimielisesti hyväksyisi lakimuutokset. Näin siitä huolimatta, että parlamentin hyväksyntä yksinäänkin olisi riittänyt lakimuutoksiin.
Turkissa käydään kuumia keskusteluita (etenkin sosiaalisessa mediassa) lakiuudistuksista sekä puolesta että vastaan. Kansa on kiinnostunut politiikasta ja on hyvin perillä lakimuutoksista. Hakukoneissa eniten haettu termi on perustuslakimuutokset. Seminaareja ja paneeleita pidetään jokaisessa kaupungissa. Viime vaaleissa yli 90 prosenttia turkkilaisista meni uurnille. Aikaisemmin luku on ollut 60-70 prosenttia.

Olen huomannut, että täällä Suomessa tiedetään tosi vähän näistä lakimuutoksista ja ylipäätään Turkin poliittisesta historiasta. (”Tietämättömyys on vaarallisinta väkivaltaa.”) Valtamediat Suomessa kirjoittivat näin: "lakiuudistukset vahvistavat presidentti Erdoganin asemaa". Lakiuudistukset kuitenkin astuvat voimaan VASTA vuonna 2019, parlamenttivaalien ja presidentin vaalien jälkeen. Presidentti ja pääministeri jatkavat tehtävissään vuoteen 2019 asti.

Emme tiedä vielä, asettuuko Erdogan presidenttiehdokkaaksi tulevissa vaaleissa. Vaikka Erdogan asettuisikin ehdolle, ei se vielä tarkoita, että hän voittaa. Olen nähnyt lehdessä mm. lauseen ”…Lisäksi Erdogan itse voisi pysyä vallassa vuoteen 2029.” En ymmärrä miksi joku lehti voi kirjoittaa noin, koska vaalien tulosta ei voi tietää etukäteen. Presidenttiehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa, jos on syntynyt Turkissa ja täyttänyt 40 vuotta. Nyt pallo on kokonaan kansan käsissä. Kansa päättää, haluaako se parlamentaarisen vai presidenttivaltaisen järjestelmän.

Toisin kuin väitetään, presidentti ei tule saamaan lisävaltaa vaan presidentin oikeuksia kavennetaan. Parlamentaarisessa järjestelmässä presidentillä on paljon perustuslaillisia oikeuksia, josta oppositiopuolueet ovat valittaneet koko ajan. Käytössä oleva perustuslaki on tehty yhdelle ihmiselle, entiselle sotilasvallankaappausta johtaneelle kenraali Kenan Evrenille. Vallankaappauksen jälkeen Kenan Evrenistä tuli presidentti, jolla oli oma perustuslaki, ja tuota lakia käytetään edelleen Turkissa. Tavallisissa parlamentaarisissa systeemeissä presidentillä on symbolinen asema, mutta Turkissa näin ei ole. Presidentin ja pääministerin välillä perustuslaillisia konflikteja ei ole pystytty välttämään. Konflikteja on syntynyt etenkin, kun pääministeri ja presidentti ovat olleet eri puolueista.

Parlamentaarisessa järjestelmässä Turkissa sekä presidentillä että parlamentilla on toimeenpanovalta. Uudistuksilla toimeenpanovalta annetaan presidentille ja parlamentti säätää lakia. Lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta erotetaan. Vallan kolmiojako-oppi tulisi näin ollen toteutumaan.

Muistutan vielä kerran sitä, että voimassa oleva perustuslaki on laadittu vuonna 1982 ja sen on laatinut sotilaskaappauksen tehnyt armeija. Perustuslaki on sanan kirjaimellisessa merkityksessä tilkkutäkki. Sitä on muuteltu tosi paljon. Presidenttivaltaisen järjestelmän puolesta ovat puhuneet Turkin aikaisemmat presidentit Turgut Özal ja Suleyman Demirel. Alla olevista videolinkeistä voitte katsoa entisten presidenttien kommentit presidenttivaltaisesta järjestelmästä.

Turkissa on muodostettu uusi hallitus 65 kertaa 94 vuoden aikana (siis noin joka 16. kk). Tämä on varmastikin yksi syy siihen, ettei parlamentaarinen järjestelmä toimi Turkissa. On aika purkaa byrokratia ja helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa.

 Yhteenveto lakimuutoksista
1.  Perustuslain kolmeen ensimmäiseen pykälään ei ole koskettu. Se tarkoittaa, että valtiomuoto ei ole muuttunut.
  1)Turkki on demokraattinen, sekulaarinen ja perustuslaillinen tasavalta
2) Turkin kieli on turkki.
3) Maa ja kansa on jakamaton kokonaisuus.

2. Pääministerin virka lakkautetaan ja korvataan yhdellä tai useammalla varapresidentillä.
(Hyvästi koalitiohallitukset. Jokaisen koalitiohallituksen aikana Turkki on taantunut 10 vuotta. Ehkä joissakin maissa koalitiohallitukset toimivat, mutta Turkilla on vain huonoja kokemuksia koalitiohallituksista. Koalitiohallitusten aikana maassa on aina menty ennenaikaisiin vaaleihin.)

3. Presidentillä on toimeenpanovalta. Parlamentilla on lainsäädäntävalta. Nämä erotetaan toisistaan selkeästi.

4.  Presidentti valitsee ministerit eli oman kabinetin parlamentin kansanedustajista. Hän on vastuussa henkilökunnastaan. Hän voi erottaa ja nimetä ministerit. Kun kansanedustajasta tulee ministeri, hän ei ole enää kansanedustaja. Tällä tavoin ministeriä estetään ottamasta käskyjä puoluejohdolta ja siten olemaan sekä lainsäädäntävallan että toimeenpanovallan piirissä.

(Lakiuudistuksen jälkeen presidentillä olisi valta nimittää korkeita virkamiehiä, mutta ehdokkaiden tulee täyttää kaikki viran asettamat kriteerit. Presidentti ei voi esimerkiksi sanoa, että nämä ehdokkaat eivät kelpaa minulle, tuo kenkäkauppias on parempi. Nimityksistä hän on vastuussa sekä parlamentille että perustuslakituomioistuimille.

5. Presidentti voi olla jonkun poliittisen puoleen jäsen tai johtaja.
(Entiset presidentit Atatürk ja Ismet Inönu olivat sekä presidenttejä että puoluejohtajia. Sauli Niinistö oli Kokoomuksen ehdokas, mutta koko kansan presidentti. Juha Sipilä on Sdp puheenjohtaja mutta koko kansan pääministeri.)

6.  Kansanedustajien määrää nostetaan nykyisestä 550 kansanedustajasta 600 kansanedustajaan.
(Kansanedustajien määrän kasvattaminen voidaan selittää kahdella seikalla. Ensinnäkin ennen 1980 sotilasvallankaappausta kansanedustajien määrä oli 600. Toiseksi, monessa kehittyneessä maassa on yksi kansanedustaja jokaista 53.000 asukasta kohti. Turkissa vastaava suhde on yksi kansanedustaja 140.000 asukasta kohti.)

7.  Kansanedustajaehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt Turkin kansalainen. Aikaisemmin ikäraja oli 25 vuotta.
(Nuoria kehotetaan osallistumaan politiikkaan ja päätöksentekoon. Monessa kehittyneessä maassa ikäraja on 18.)

8.  Uudessa laissa presidentin ja hänen kabinetin voi asettaa syytteeseen oikeuden eteen, jos 600 enemmistö kansanedustajista ovat samaa mieltä. Vanhassa (Voimassa) perustuslaissa presidenttiä on ainoastaan voinut syyttää maanpetturuudesta. Presidenttiä ei ole voinut syyttää mistään muista rikoksista.
(Uudessa laissa presidentti ei ole enää immuuni syytöksille. Presidentti on vastuussa tekemisistään ja kaikista päätöksistään. Nykyisen perustuslain puitteissa, presidentti voisi, vaikka surmata jonkun ja selvitä ilman rangaistusta.)


 9.  Turkissa toimii Ylin Tuomarien ja Syyttäjien Neuvosto, jonka jäsenistä presidentti valitsee neljä ja parlamentti valitsee seitsemän. Perustuslakituomioistuimen jäsenet vähennetään 17:stä 15:een. Jäsenistä kaksi on aiemmin ollut sotilaskenraaleita. Monessa Euroopan maissa tilanne on melkein sama, ja joissakin EU-maissa pelkkä oikeusministeri(joka on jonkun puoleen ministeri) nimeää jäsenet.
(Aikaisemmin näistä jäsenistä presidentti valitsi neljä ja muut valittiin tuomarien ja syyttäjien äänestyksellä. Ongelmaksi muodostui se, että kun joku syyttäjistä tai tuomareista asettui ehdolle, he jättivät senhetkisen työnsä kesken ja keskittyivät vaaleihin, niin kuin poliitikot. Työt takkuilivat ja kasaantuivat.
Toinen väärinkäsitys on se, että moni luulee presidentin nimeävän kaikki tuomarit ja syyttäjät uudestaan, kun presidentti aloittaa kautensa. Tuomarien ja syyttäjien virkakausi kestää kuitenkin 12 vuotta. Presidentin virkakausi kestää vain viisi vuotta, tai jos hänet valitaan toiselle kaudelle niin hän on virassa yhteensä 10 vuotta. Tuomarien ja syyttäjien tehtäviin nimetään uuden henkilöt, kun näiden 12 vuoden virkakausi on ohi. Esimerkiksi tämänhetkisistä tuomareista ja syyttäjistä kolme on presidentti Ahmet Necdet Sezerin nimeämiä, kahdeksan presidentti Abdullah Gulin nimeämiä ja kolme on Erdoganin nimeämiä. Näiden tuomarien ja syyttäjien virkakaudet päättyvät eri aikoihin).

10. Armeijan tuomioistuimet lakkautetaan kokonaan.
(Oikeuslaitoksissa kaksipäisyys lopetetaan. Aikaisemmin armeija toimi syyttäjänä, tuomarina ja antoi tuomion oman päänsä mukaan.)

11.  Santarmivoimat eivät ole enää sisäministerin alaisia, eivätkä enää osallistu Kansalliseen Turvallisuusneuvostoon.

12.    Presidentti- ja parlamenttivaalit pidetään samana päivänä, ja molemmat joka viides vuosi. Tähän asti parlamenttivaalit olivat joka neljäs vuosi.
(Kansan eteen tuodaan kaksi vaaliuurnia, joista yhdessä äänestetään parlamentti ja toisesta presidentin. Presidentin täytyy saada 51 prosenttia äänistä. Jos presidentti ei saa 51 ääniä eka vaaleissa, seuraavat vaalit pidetään kahden viikon kuluttua. Presidentin täytyy olla kansan rakastama, hyvin pidetty ja ennen kaikkea neuvottelukykyinen)

13. Poikkeustilaa ei enää julista parlamentti vaan presidentti. Parlamentin tulee kuitenkin hyväksyä poikkeustilan julistus. Poikkeustilan pituudesta ja sen lopettamisesta päättää parlamentti.  Vaan aloite tulee presidentiltä.


14. Presidenttinä voi olla enimmillään kaksi kautta, joka on 5+5 vuotta. Mutta jos parlamentti päättää, että presidentin kanssa toimiminen on vaikeaa, voi parlamentti julistaa maahan ennenaikaiset vaalit. Tämä tarkoittaa, että presidentin kausi päättyy saman tien. Asia on myös toisinpäin: jos presidentti päättää, ettei tule toimeen parlamentin kanssa, hän voi julistaa ennenaikaiset parlamenttivaalit.

(Molempien täytyy tulla toimeen keskenään, tällä systeemillä parlamentin ja presidentin asemat tasapainotetaan, valta jaetaan tasapuolisesti. Tällä tavoin estetään Lame Duck -tilanne, joka on aiheuttanut harmaita hiuksia mm. Yhdysvalloissa, jossa on presidentti järjestelmä. ”Rampa Ankka”: Politiikassa käytetty nimitys kuvaamaan poliitikkoa, joka ei voi enää päästä tai ei ole päässyt uudelle kaudelle ja jolla on vielä loppukausi hallintoaikaa jäljellä.

15.  Presidentti ja oma kabinetti eli ministerit käyttävät budjettia, jonka parlamentti on hyväksynyt. Parlamentti tarkkailee budjettia. Tarvittaessa presidentti ja kabinetti kutsutaan tilille.

16.  Parlamentin tehtävä on säätää lakia, tarkkailla budjettia, tarkkailla presidentin ja kabinetin toimia.

(Tähän asti kansanedustajien parlamentille antamista 200 lakiesityksestä vain kaksi on hyväksytty. Hallituspuolueen kaikki lakiesitykset on kuitenkin aina hyväksytty parlamentissa. Näillä muutoksilla ei enää yhden puolueen kansanedustajien määrä riitä säätämään lakia, vaan puolueiden on pakko yhteistyötä parlamentissa.)

17. Jos parlamentti säätää lain mutta presidentti ei hyväksy sitä, voi parlamentti lähettää (2/3 enemmistöllä) lakialoitteen presidentille uudestaan. Tällöin presidentin on pakko hyväksyä aloite.

18. Presidentillä on asetuksenantovalta, mutta presidentti tekee vaan hallinnollisia järjestelyjä presidentin asetuksella. Asetuksella ei voi säännellä ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista eikä seikoista, jotka ovat perustuslaissa. Lakien säätäminen on parlamentin, ei presidentin tehtävä. Kaikki mitä presidentti säätää, menee perustuslakituomioistuimen ja parlamentin tarkastettavaksi. Presidentti ei voi säätä lakia oman päänsä mukaan.


 (Esimerkiksi Yhdysvalloissa Korkein Oikeus on kaatanut presidentti Donald Trumpin asettaman maahantulomääräyksen. Ristiriitatilanteissa Korkeimmalla Oikeudella on asiassa viimeinen sana. Korkein oikeus voi harkintansa mukaan ottaa asian käsittelyyn. Tässä on monta seikka joka poikkea Yhdysvaltojen presidentti järjestelmästä. Esimerkiksi, jos parlamentti päättää säätä lakia joka on aikaisemmin säädetty presidentinasetuksella, silloin presidentin säätämä laki ei ole enää voimassa. Eli käytännössä presidentin säätämä kaikki pykälät voidaan kumoa, jos parlamentti näkee sen olevan väärin. Tässä presidentin järjestelmässä laki on AINA presidentinasetuksen yläpuolella) 


MITEN PRESIDENTINASETUS TOIMI (Presidential Executive Order)?


Presidenttijärjestelmässä presidentilla on presidentiasetus jolla säätää lakeja!! Mutta katsotaan miten käytännössä toteutuu. Pystyykö hän tekemään lakialoitteita parlamentin ohitse? Kuten väitetään!! Onko presidentti yksinvaltias tai onko väitteet tuulest temmattu? Presidentti on tavallaan yksin, koska pääministerin virka lopetetaan.


1- Presidentinasetus on AINA lain alapuolella.

2- Jos lukee että lailla on säädettävä, silloin presidentti ei voi säätää mitään (160 pykälistä 90 lukee noin).

3- Jos presidentti on säätänyt jotain ja parlamentti halua säätää myös, silloin parlamentin säätämä laki on voimassa, koska parlamentti on lainsäädäntävalta

4- Presidentti asetuksellaan voi säätää vaan budjetin joka menee parlamentin hyväksyttäväksi.

5- Asetuksella ei voi säännellä ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista.

Presidenttijärjestelmän hyvä puoli on;
1- Ei koalitiohallitukset enää.

2- Nopea päätöksenteko ja vähemmän byrokratia.

3- Check and balance lainsäädäntävallan ja toimeenpanovallan välillä.


MITÄ TAPAHTUU, JOS TULEVA PRESIDENTTI KUOLE?


Silloin varapresidentti ottaa ohjat käsiinsä ja vie maa tasan 45 päivässä vaaleihin. Varapresidentillä on vaan symbolinen asema ja parlamentti jäädyttä kaikki vireillä olevat lakialoitukset, kunnes maahan on valittu uusi parlamentti ja presidentti. USA:ssa varapresidentti johtaa maata presidentti kauden loppuun asti, mutta varapresidentistä ilmoitetaan presidentti ehdokkaiden kanssa, eli kansa tietää kenestä tulee presidentti jos presidentti kuole.

Lähetä kommentti

Suomi-Turkki

HEI Hei kaikille. Olen Mustafa Orhan ja muuttanut Suomeen Turkista 10 vuotta sitten. Rakastan kaunista Suomea ja suo...