perjantai 28. huhtikuuta 2017

Kars





Luen Orhan Pamukin "Lumi" kirjan. Tämä kirja on  erittäin tärkeä minulle. Kirjan päähenkilö palaa Saksasta Karsiin, jossa olen opiskellut yliopistossa 2 vuotta (2006-2008). Kirjassa Orhan Pamuk kuvailee Karsia niin hyvin, että näen Karsin kadut, rakennukset, historian, haistan lähes juustokauppojen tuoksut. Tulee haikea olo .

(Kirja on mukaansatempaava ja lämpimästi suosittelen)

Kars sijaitsee Itä-Turkissa Armenian rajalla. Kuten kuvasta näkyy. Karsin rakennuksista löytyy sekä Venäläisten että Armenialaisten arkkitehtuurien jäljet.

Venäläiset arkkitehtuurit ovat rakentaneet symmetriset kadut, leveät tiet ja ennen kaikkea huikeat rakennukset. Kars on ollut Venäjän vallan alla noin 50 vuotta, mutta Turkki sai sen takaisin(1920).

Kars on näkemisen arvoinen Kaupunki. Istanbulista Karsiin lento kestää noin 2 tuntia. Viimeksi olen käynyt Karsissa vuonna 2014. Venäläisten ja armenialaisten arkkitehtuurien lisäksi, siellä on Kars Linna, jonka Selduki turkkilaiset ovat rakentaneet 1200- luvulla.

Kars on tosi kylmä kaupunki, ja kuten kirjan nimi on (Lumi), siellä sataa paljon lunta ja pakkaset paukkuvat.

Karsin juusto ja hanhen liha ovat kuuluisia.



Kuvassa on kirkko, jonka katon lähellä näkyvissä Jeesuksen 12 apostolia.






Luopu vallasta?



Vähän väliä kuulen ihmisiltä ja luen kommenteistä siitä,  että  miksi Turkin hallitus ei luovu vallasta. Tähän kysymykseen en löydä mitään vastausta! Löydättekö te?

Turkissa valta ei siirry isältä pojalle tai ei jatku  samassa suvussa. Turkissa pidetään vaalit ja vaalien tuloksien mukaan valitaan kansanedustajat ja presidentti.

Jos suuri osa kansasta pitää hallituksesta  tai presidentistä ja äänestää samaa hallitusta ja presidenttiä uudestaan ja uudestaan, silloin vähemmistön täytyy kunnioittaa enemmistöä.

Ajatelkaa, että Pekka Haaviston kannattajat vaatisivat presidentti Sauli Niinistöä luopumaan presidentin asemasta, tai perussuomalaisten kannattajien vaativan Juha Sipilän luovuttamaan  pääministerin homman Timo Soinille.

Turkki ei ole mikään banaani tasavalta. Turkki on oikeusvaltio, jossa presidentti ja kansanedustajat valitaan vaaleilla ja karkotetaan vaaleilla. Thats it!!

torstai 27. huhtikuuta 2017

Henkilön Mustafa Orhan kuva.Henkilön Mustafa Orhan kuva.


Tänään päästiin Bmw moottoripyörän puikkoihin. Bmw tarkoittaa laatua, nopeutta ja  designia. Harmi että Suomessa moottoripyörä kausi on lyhyt ja verot ovat kalliita. Tällä moottoripyörällä voi ajaa Turkkiin ja takaisin. 

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Turkki ja EU

Seuraava kansanäänestys pidetään Euroopan unioinen kanssa jäsenyysneuvotteluista?

Euroopan unionin jäseneksi pääseminen on entistä vaikeampi Turkille. Siihen on monta syytä. Mutta haluaako turkkilaiset sitä että Turkki jatkaisi jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa? 

Todennäköisesti, seuraava kansanäänestys pidetään tästä aiheesta. Turkki on yli 50 vuotta yrittänyt päästää kerhoon, mutta joka kertaa erilaisia esteitä ovat noussut sen eteen. Molemmilla puolella on into sammumassa, mutta molemmat tarvitsevat toisiaan myös.



to be continued............



Henkilön Mustafa Orhan kuva.


Minulle rauhoittavinta on kävellä metsässä ja veden äärellä. Jos stressi alkaa tulla päälle, juoksen veden ääreen. Aina kun katson mereen päin, tunnen itseni pieneksi, haavoituineeksi olennoksi. Laitan asiat uudestaan tärkeysjärjestykseen ja buutan itseäni. Suosittelen kaikille. Vesi on mielenkiintoinen elementti. Suomessa sitä riittää yllin kyllin.

tiistai 25. huhtikuuta 2017


LÄHDEKRIITTISYYS

Hyvät Turkin Ystävät!

Jälleen kerran näimme, miten valtamedia on kirjoittanut puutteellisia ja valheellisia tietoa Turkista. Muistatte varmasti otsikot ja artikkelit liittyen Turkin vaaleihin ennen kansanäänestystä?

Media luo joskus hyviä joskus huonoja mielipiteitä henkilöistä, ryhmistä, valtioista jne. Tässä tapauksessa Turkista on luotu tosi huono ja järkyttävä mielikuva. Tälläinen vastuuton kirjoittaminen toisen maan asioista, vaikuttaa tuiki tavallisen suomalaisen loma suunnitelmiin jne.

Vaikka kuinka monta kerta yrtimme korjata valheelliset ja puutteelliset uutiset, meitä ei kuunneltu.

Hyvät ystävät, lähde kriittisyys on tosi tärkeä. Toinen tärkeä asia  on asian kokonaisuus. Tässä kansanäänestyksessä valta media oli keskittynyt vaan yhden henkilön mustamaalamiseen. Kaikki muu on unohdettu. Esimerkiksi nykyisestä perustuslaista, 75 vuodessa yli 60 kerta hallituksen vaihdosta, armeijan tekemistä vallankaappauksista, ei puhuttu.

Mitä teemme jatkossa? Emme niele kaikkea mitä yritetään syöttää meille mediassa. Tarkistamme sitä, kuka on kirjoittanut, mistä hän on kuullut, mitä hän tietää asiasta!


"Heikko medialukutaito on suurin turvallisuusuhka"

Liikunta


Liikunta on minulle tosi tärkeä ja harrastan kaikki mahdolliset lajit.















maanantai 24. huhtikuuta 2017



KESÄÄ KOHTI MENNÄÄN

Lumet sulaa ja aurinko paistaa. Pitkän talven jälkeen taas mennään kesää kohti. Suomi on todella kaunis kesällä. Päivät ovat pitkiä ja valoisia. Metsä ihmisenä tykkään olla metsässä ja veden lähellä. Suomi on maailman puhtain ja turvallisin maa.

MITEN PRESIDENTINASETUS TOIMI (Presidential Executive Order)?


Presidenttijärjestelmässä presidentillä on presidentin asetus, mutta pystyykö hän säätämään lakeja?

1- Presidentin asetus on AINA lain alapuolella.

2- Jos lukee että lailla on säädettävä, silloin presidentti ei voi säätää mitään (perustuslain 160 pykälistä 90 lukee noin).

3- Jos presidentti on säätänyt jotain ja parlamentti haluaa säätää myös samasta asiasta, silloin parlamentin säätämä laki on voimassa, koska parlamentilla on lainsäädäntövalta.

4- Presidentti asetuksellaan voi säätää vain  budjetin, joka menee parlamentin tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi.

5- Asetuksella ei voi säätää ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita.

Loppujen lopuksi parlamentti aina voi mitätöidä presidentin asetuksia.

SUOMEN JA TURKIN LÄHEINEN SUHDE

Vaikka maat ovat kaukana toisistaan Suomen ja Turkin välillä on vahva side joka ensimmäistä kertaa on Ataturkin aikana huomattu. On tiedossa, että Ataturk on kehottanut oppilaitaan lukemaan Valkoliljojen maa kirjan, jonka venälainen kirjailija Grigori Petrov (1866-1965) on kirjoittanut. Mustafa Kemal Ataturk aikana 1925 kirjasta julkaistiin turkinkielinen käännös, Ak zambaklar ülkesinde – Finlandiya, joka oli pakollinen oppikirja sotilasopetuslaitoksissa 1930-luvulla. Kirjan antama kuva Suomesta on romantisoitu, mutta varsinkin Turkissa se on herättänyt ajatuksia, joilla on ollut kantavuutta lähes näihin päiviin asti. Suomea pidetään demokratian edelläkävijä maana Turkissa.
Seuraavan kerran Suomen ja Turkin tiet kohtasivat vuonna 1999, jolloin Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Suomi on aina tukenut Turkkia jäsenyysneuvotteluissa ja niihin ilmestyneissä ongelmissa neuvottelujen aikana. Olli Rehnin Euroopan unionin laajentumisasioista vastaavana komissaari kausina, Turkki sai Suomelta täyden tuen jäsenyysneuvotteluissa. Olli Rehn oli hyvin tunnettu Turkissa. Häntä kutsuttiin “Olli Mustafaksi”. Vaikka neuvottelut Turkin ja EU:n välillä takkuilevat ja monista EU maista lentää kritiikkiä Turkkia kohtaan, Suomi on pysynyt rauhallisena ja kehottaa EU:ta ja Turkkia jatkamaan neuvotteluja.
Suomessa asuu melkein kymmenen tuhatta turkkilaista, jotka ovat hyvin integroituneita yhteiskuntaan. He ovat mukana sekä kunnallis- että parlamentti politiikassa. Heitä yhdistää ahkeruus ja yritteliäisyys.
Ensimmäiset suomalaiset ovat matkustaneet Turkkiin 1980 loppupuolella ja tällä hetkellä Turkissa asuu parituhatta Suomalaista.
Turkki on ollut suomalaisten suosikki kohde. Suomalaisia matka- ja muita viihteellisiä ohjelmia on kuvattu Turkissa. Maailmassa vallitseva epäturvallisuus on epäilemättä vaikuttanut matkustamiseen. Turkki on monen muun maan tavoin tosi turvallinen ja turisti kohteet ovat hyvin turvallisia. Saan paljon kysymyksiä liittyen Turkin turvallisuuteen ja toistan vielä saman vastauksen täällä. Turkki on tosi turvallinen maa ja turisteista pidetään hyvää huolta, kuin kukkaa kämmenellä. Kaikki suomalaiset ovat tervetulleita Turkkiin. Turisti kohteet ovat tosi kaukana konfliktiin joutuneista naapuri maistamme.

MITÄ TÄSSÄ KANSANÄÄNESTYKSESSÄ OPIMME?

Sekä ”Ei” että ”Kyllä” puoli ovat puolustaneet demokratiaa. Tässä kansanäänestyksessä ei ollut häviäjiä. Ei leiri puolusti parlamentaarisen järjestelmän ja Kyllä leiri on puolustanut presidentti järjestelmän puolesta. Molemmat järjestelmät nojaavat kansan tahtoon. Esimerkkejä parlamentaarisesta maista ovat Saksa ja Itävalta ja presidentti järjestelmän maista ovat Yhdysvallat ja Etelä Korea.
Sotilaallinen väliintulo ei teho enää Turkissa vaan kansalle pitää antaa vaihtoehdot, kuten tässä kansanäänestyksessä. Äänestäjiä oli melkein 90 prosenttia, mikä on todella hieno asia. Ihmiset haluavat vaikuttaa maan tulevaisuuteen.

Peloittavat puheet eivät tehoa. ”Katkaisemme kaikki suhteet Turkin kanssa, Turkki on luisumassa diktaattori valtioksi”. 
Sellaiset puheet eivät hetkauta kansaa. Kansa päättää omasta tulevaisuudestaan.

Suuret muutokset ovat vaikeita, ei pelkästään Turkissa. Tämä on todettu jälleen kerran oikeaksi. Parlamentaarinen järjestelmä on ollut käytössä yli 70 vuotta Turkissa. Kuten Brittilaiset sanovat” 
Its about time to turnover a new leaf

Erdoğanin kannatus vuodesta 2002 alkaen on ollut 51-52 prosenttia Turkissa. Kansa halua vahvan johtajan. Syitä on monta. Epävakauden kanssa kamppailevat naapurimaat. Turkin poliittisen historian karu menneisyys, sotilasvallankaappaukset, sekularisti eliittien kansan syrjintä jne.

Edelleen kuvaillaan että Turkin länsipuolen kaupunkien asukkaat ovat koulutetumpia ja fiksumpia ja muita turkkilaisia maaseutujen paimeniksi. Todellisuudessa monet Itä-Turkin kaupungit ovat paljon suurempia kuin Helsinki ja jokaisessa kaupungissa on lentokenttä, monta yliopistoa, huippu varustetut sairaalat, koulut jne. Olen kotoisin Itä-Turkista.

Lehtien yksipuolinen uutisointi Turkista. Monilla kielillä on julkaistu lakiuudistukset siitä huolimatta, lehdissä kirjoitettiin puutteellisia ja vääränlaisia tiedoja presidentti järjestelmästä. Tällainen uutisointi tuo mieleen ”Valemedian”. En halua käyttää tuota sanaa, mutta tähän sopisi paremmin ”Tietämättömyys on vaarallisin väkivalta”.

MITÄ TAPAHTUU, JOS TULEVA PRESIDENTTI KUOLEE?



Silloin varapresidentti ottaa ohjat käsiinsä ja vie maan tasan 45:ssä päivässä vaaleihin. Varapresidentillä on vaan symbolinen asema ja parlamentti jäädyttää kaikki vireillä olevat lakialoitukset, kunnes maahan on valittu uusi parlamentti ja presidentti. USA:ssa varapresidentti johtaa maata presidentti kauden loppuun asti, mutta varapresidentistä ilmoitetaan presidentti ehdokkaiden kanssa. Eli kansa tietää kenestä tulee presidentti, jos presidentti kuolee.
klo maanantaina, huhtikuuta 24, 2017

KURDIVÄESTÖ JA PKK

Ennen kaikkea haluan sanoa, että olen täysiverinen kurdi, joka on kotoisin Itä-Turkista. Seuraan kurdeihin liittyviä uutisia valtamediasta ja menen sanattomaksi! Että, turkkilaiset joukot on tappanut yli 2000 kurdia ja kurdi kaupungit on romahdettu maan tasalle jne. Valta median kuvailemassa Turkissa, kurdit asuvat Itä-Turkissa ja turkkilaiset asuvat Länsi-Turkissa. Heidän välillä olisi raja, turkkilaiset näyttävät erilaiselta kuin kurdilaiset jne. Haluan kurdilaisena kertoa teille asian oikean laidan. Turkissa asiat eivät ole mustavalkoisia, kuten valtamediassa annetaan ymmärtää. Turkki on monivärinen ja monimutkainen maa. Kehottaisin asiantuntijoita perehtymään hyvin Turkin poliittiseen historiaan.

Kurdit liittyivät omasta tahdostaan Osmanien  valtakuntaan 1500-luvulla. Ottomaanien arkistot todistavat sen ja syyt (Iranin hyökkäyksen pelko) miksi he halusivat liittyä Osmaneihin. Olen pienestä pitäen seurannut kurdien ongelmia Turkissa. 1970-1980 Turkissa alkoivat kurdien ongelmat, jossa valtio ja armeija tietoisesti ja järjestelmällisesti kiduttivat kurdeja. Silloin, ihmiset pakotettiin puhumaan turkinkieltä, pukeutumaan niin kuin valtio halusi, tekemään mitä valtio halusi. Moni kurdi ei osannut lainkaan turkkia, joten heitä kidutettiin (lyötiin, pantiin vankilaan ilman oikeudenkäyntiä jne.)


Kurdin kieli oli salakieltä. Joitakin ihmisiä kidutettiin pelkästään vaatteidensa takia ja tämä herätti vihaa kurdeissa. Kurdinuoret Abdullah Öcalanin johdolla aloittivat aseellisen kapinan. Molemmista osapuolista kuoli monta tuhatta ihmistä. Sukulaisistani moni on kärsinyt tästä loputtomasta ongelmasta. Jossain vaiheessa tilanne todella pahentui, kun taas joskus melkein loppui, mutta kurdien ongelmat eivät koskaan loppuneet kokonaan. Kurdit joutuivat usein muuttamaan pois omasta kodistaan, koska elämä oli turvatonta. Joskus valtio rakensi tehtaita alueille ja PKK sytytti ne tuleen. Opettajat peloiteltiin ja karkoitettiin  kurdialueiden kaupungeista, joskus armeija teki tahallaan ilkeyksiä. Molemmat osapuolet olivat syyllisiä, kunnes Erdogan vuonna 2013 sanoi haluavansa lopettaa kurdiongelman, vaikka oman henkensä menettämisen uhalla.


Turkki aloitti salaiset neuvottelut PKK:n edustajien kanssa Norjan Oslossa. Erdoganin johdolla AKP-puolue oli päättänyt lopettaa sisällissodan, joka oli kestänyt lähes 40 vuotta. Erdogan julkisesti ilmoitti, että rauhanprosessi on aloitettu Turkissa ja PKK:n pitää viedä aseelliset ryhmänsä pois Turkista. Turkki voi auttaa PKK:n jäseniä löytämään turvallisen maan. Kansa oli toiveikas ja hallitus alkoi investoida Itä-Turkkiin. Tiet, lentokentät, koulut, sairaalat, tehtaat rakennettiin nopealla vauhdilla. Kurdinkieliset TV- ja radiokanavat avattiin, niissä puhuttiin pelkkää kurdin kieltä. Ihmisiä kehoitettiin puhumaan omalla äidinkielellään ja elämään omien tapojensa mukaan. Neuvotteluja Abdullah Öcalanin, Kandilin ja valtion välillä käytiin jatkuvasti. Näiden neuvottelujen aikana HDP (Kansojen demokraattinen puolue) on käynyt Abdullah Öcalanin luona Imralissa, missä Öcalan on istunut vuodesta 1999 elinkautisessa vankeudessa.


Öcalan on kirjoittanut kirjeen kurdeille, missä hän on kehottanut kurdisissejä lopettamaan aseellisen vastarinnan, kun taas valtiolle hän sanoi, että nopeutetaan, laajennetaan kansalaisten oikeuksia jne. Erdogan sai paljon kritiikkiä oppositiolta, etenkin MHP:ltä (turkkilainen nationalistinen puolue). Rauhanprosessin aikana valtio joutui neuvottelemaan kahden tahon kanssa. Kandilin (Kandil on vuoristoalue, joka sijaitsee Pohjois-Irakissa ja jossa on kurdisissejä) sekä Abdullah Öcalanin kanssa joka on PKK:n (Kurdistanin työväenpuolueen, jonka Turkki, Eurooppa ja USA ovat määritelleet terroristijärjestöksi) perustaja ja hengellinen johtaja. Kandilin neuvotteluissa ilmoitettiin, että Abdullah Öcalan ei voi yksin päättää kurdien puolesta. Riidat Kandilin ja Öcalanin välillä syventyivät. Tässä tilanteessa HDP oli sanansaattaja näiden välissä, eikä pystynyt ilmaisemaan virallisesti omaa kantaansa. Kandil vai Öcalan?


Aseiden vieminen Turkin maaperältä viivästyi, mutta valtio aina katsoi tilannetta läpi sormien koska ei halunnut lopettaa rauhanneuvotteluja. Monesti kaupunginjohtajat eivät antaneet armeijalle lupaa puuttua PKK:n touhuihin. Erdogan sai kurdien luottamuksen ja luottamus näkyi vaalituloksissa. Turkki oli tehnyt selväksi rauhanneuvottelujen alussa, että kurdeille annetaan oikeuksia, mutta oman valtion luomisesta ei koskaan neuvotella. Tämä oli alusta asti selvää. HDP joka aina väitti puolustavansa kurdien oikeuksia, menetti otteen kurdeista. AKP sai kurdien ääniä ja AKP-puolueen riveissä on monia kurdikansanedustajia.


Rauha oli palannut. Pidettiin yhteisiä juhlia, johon kutsuttiin ihmisiä molemmista puolueista. Kaikki näytti niin hyvältä, kunnes yhtäkkiä Kandil ilmoitti lopettavansa rauhanprosessin ja että tästedes Öcalan ei päättäisi asioista vaan Kandil. Valtio ei reagoinut heti, vaan odotti ja seurasi tilannetta hyvin tarkasti. Valtio piti kynsin hampain kiinni, näistä rauhanneuvotteluista. PKK:n jäsenet lopettivat rauhanprosessin ampumalla kahta poliisia niskaan heidän omissa kodeissaan. Valtio aloitti heti sotilaalliset operaatiot PKK:ta vastaan ja Erdogan sanoi jäädyttävänsä rauhanprosessin. Rauhanprosessi, joka kesti pari vuotta, jäädytettiin.




Tässä haluaisin oikaista pari virhettä, joita tahallaan ja toistuvasti julkaistaan lehdissä. HDP ei edusta kaikkia kurdeja. Viime vaaleissa HDP sai 20 miljoonalta kurdilta vain 6 miljoona ääntä. AKP-puolue on saanut tasaisesti ääniä koko Turkista eli HDP ei ollut ainoa puolue,  joka sai ääniä Itä-Turkista. Kurdit käänsivät selkänsä HDP:lle.

Muissa puolueissa on kurdikansanedustajia, jotka myös edustavat kurdeja. Esimerkiksi AKP:n riveissä on 70 kurdi kansanedustajaa. AKP on saanut enemmän ääniä Itä-Turkista kuin HDP. Turkin valtion jokaisessa virastossa työskentelee kurdeja, kuten myös armeijassa, poliisissa jne. Voin rehellisesti sanoa, että kurdit ovat saaneet lisää oikeuksia AKP:n hallituksen aikana. Esimerkiksi, ensimmäistä kertaa HDP:n puheenjohtaja Selahattin Demirtas asettui presidenttiehdokkaaksi. Tämä oli suuri askel Turkissa. Turkissa ei ole enää kurdiongelmaa,  vaan terroristiongelma. Kurdit eivät tue enää PKK:ta.


VÄÄRINKÄSITYKSIEN KORJAUS

Turkissa asuu pelkät turkkilaiset ja kurdilaiset?

Muita suuria etnisiä ryhmiä ovat mm. tšerkeesit, romaanit, arabit ja kolme virallisesti tunnustettua vähemmistöä (Lausannen sopimuksen mukaan) kreikkalaiset, armenialaiset ja juutalaiset.


Turkki pommittaa kurdikaupunkeja?


Ei ole kurdikaupunkeja vaan yksi Turkki, jossa jokaisessa kaupungissa asuu turkkilaisia, kurdeja ja muita etnisiä ryhmiä. Istanbulissa asuu kenties enemmän kurdeja kuin monessa mainitussa kurdikaupungissa. Turkin armeijassa on paljon kurdi sotilaita.


Kaikki kurdit haluavat omaa maata?


Viime vaaleissa on selvinnyt, että suurin osa kurdeista halua elää turkkilaisten kanssa, eivätkä he äänestäneet HDP:tä, jonka päätavoite on luoda Kurdistania. Muissa maissa olevien ryhmien itsenäistä valtiota tavoittelu ei ole  Turkin pään vaiva, paitsi jos ryhmät ovat yhteyksissä PKK:n kanssa. Turkki ei anna lupaa  epämääräisten ryhmien härnätä Turkkia.


Kurdit ovat kärsineet kautta aikojen Turkin valtiossa?


Ensinnäkin kurdit ovat kuin saamelaiset,  jotka asuvat eri maissa. On Syyrian, Irakin, Iranin ja Turkin kurdeja. Jos Assadin isä ei antanut Syyrian kurdeille henkilöllisyyttä, se ei ole Turkin syytä, tai jos Saddam on pommittanut kurdeja ja käyttänyt kemikaaleja kurdeja vastaan, se ei ole Turkin vika. Näistä ei voi syytä Turkkia.


HDP edustaa kurdeja?


Täyttä valhetta. HDP on saanut ääniä jokaisesta Turkin kaupungista niin kuin muut puolueet. Monissa muissa puolueissa on kurditaustaisia kansanedustajia jotka edustavat kurdeja.


Kurdistan?


Kurdistan on täysin utopiaa, maata josta ei ole konkreettisesti kiveäkään. Ainoa virallinen kurdialue on Barzanin perustama, joka on muiden maiden puolesta tunnustettu Irakin pohjoisosassa oleva kurdihallinnon itsehallintoalue. Sen johtaja on Massoud Barzani, joka tekee hyvää yhteistyötä Turkin, Irakin, Iranin ja muiden maiden kanssa.

Turkkilaiset ja kurdilaiset ovat keskenään menneet näimisiin kautta aikojen ja edelleen menevät naimisiin. Asiat eivät ole mustavalkoisia Turkissa.

Mitä tapahtuisi jos yhtäkkiä Saamelaiset vaativat että Suomalaiset lähtisivät tästä maasta pois, koska Saamelaiset olivat tämän maan ensimmäisiä asukkaita?

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

TURKIN VALLANKAAPPAUS HISTORIA

Turkissa on tapahtunut lukuisia onnistuneita ja epäonnistuneita vallankaappauksia. Vallankaappauksien seuraukset ovat olleet kansalle katastrofaalisia. Maan talous on romahtanut, valtiota kohtaan luottamus on vähentynyt, hallitus joka on valittu vaaleilla, vaihtunut tai pakotettu toteuttamaan armeijan ohjeita, eliitin ja köyhien välinen ero on kasvanut.

Köyhä kansa ei pystynyt vastustamaan vallankaappauksia, paitsi 15.7. 2016. Viimeinen vallankaappausyritys oli mitoiltaan ennen näkemätöntä. Maan parlamenttia pommitettiin, ryhmä erikoissotilaat meni tappamaan presidenttiä, yli 250 ihmistä kuoli ja yli 2000 ihmistä loukkaantui. Mutta kansa pysäytti tankit ja hävittäjät ja puolusti demokratiaa oman henkensä uhalla.

Viime vallankaappausyritys on otettu vastaan maailmalla ihan eri tavalla kuin turkkilaiset odottivat. Moni jopa väitti, että presidentti järjesti vallankaappausyrityksen, pönkittääkseen oman asemaansa. Moni ns. demokraattinen maa on myöntänyt turvapaikkoja vallankaappauksen osallistuneille upseereille.

Monet eivät tiedä Turkin vallankaappauksista ja poliittisesta historiasta riittävästi ja tästä syystä syyttävät hallitusta suoraan ja epäsuoraisesti turkin kansaa. Olen tehnyt yhteenvedon turkin vallankaappaus historiasta. Toivottavasti artikkeli auttaa teitä näkemään asian eri tavalla.

Onnistuneet vallankaappaukset
1)Toukokuu 1960.Pääministeri Adnan Menderes tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin hirttämällä 17. syyskuuta vuonna 1961. 2) Lokakuu 1980. Vallankaappauksen jälkeen, armeija laatinut perustuslain, joka on edelleen voimassa. 

Vallankaappausyritykset
1) Helmikuu 1962 2) Toukokuu 1963 3) Toukokuu 1969 4) Maaliskuu 1971 5) Heinäkuu 2016

Armeijan antamat varoitukset kansan valitsemalle hallitukselle
1) Maaliskuu 1971 2) Helmikuu 1997 3) Huhtikuu 2007

Asiantuntijat väittävät, että Turkin hallitus pelaa uhri (mağdur) politiikkaa. 1923 -1947 oli yhden puoluen aika, jolloin sekularistit ja kemalistit olivat vallassa. Monipuolue järjestelmä tuli voimaan 1947 ja sen jälkeen tähän päivän asti sekularistit/kemalistit, jotka ei pysytneet voittamaan kertaakaan vaalit yksin, ovat vainoneet Turkin kansa. Keskimäärin joka 16 kuukautta hallitus on vaihtunut. Vaikka, maa ei osallistunut toisen maailman sodan, Turkki on jäänyt kaikista kehitysksistä kauas taakse, toisin kuin Japani ja Saksa.

Jos haluatte tietää sekularistien ja kemalistien näkökulma Turkin yhteiskunnasta, lukekaa Nobel palkittu turkkilais kirjailija Orhan Pamukin kirjat. Orhan Pamuk kuvailee todella hyvin kemalistien ja sekularistien näkemykset Turkista. Hänen kirjoissa päähenkilö on yleensä kansan ylimmästä luokasta, joka matkustaa Pariisiin tai New Yorkiin tai elänyt siellä ja palannut sieltä, hän on ns hyvin koulutettu, halveksi oman kulttuurin ja uskonnon, elää hulvatonta ja huoletonta elämää. Hän asuu villassa Bosforin rannalla. Hänen mukaan kansa on lukutaidoton, kapeakatseinen jne.



PERUSTUSLAKIUUDISTUKSET TURKISSA

Paljon puhutut lakiuudistukset menivät läpi Turkin parlamentissa. Parlamentissa äänestettiin hallituspuolue AKP:n (Oikeus- ja kehityspuolue) ja MHP:n (Nationalistinen toimintapuolue) yhdessä ajamien lakiuudistusten puolesta. Pääoppositiopuolue CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) oli myös alussa mukana, mutta erkaantui myöhemmin ryhmästä. Kaikista lakimuutoksista on erikseen äänestetty maan parlamentissa. 

Kaikki puolueet, HDP (Kansojen demokraattinen puolue) mukaan lukien, ovat sitä mieltä, että Turkki tarvitsee uuden ja demokraattisen perustuslain. Uuden perustuslain laatimisessa on kuitenkin erimielisyyksiä. Lakiuudistukset viedään kansalle äänestettäväksi keväällä. Kansanäänestys pidetään näillä näkymin 16.4.2017.

Presidentti Erdogan ja pääministeri Binali Yildirim sekä MHP:n puoluejohtaja Devlet Bahceli totesivat lehdistötilaisuudessa: Viemme lakiuudistukset kansanäänestykseen, vaikka koko parlamentti yksimielisesti hyväksyisi lakimuutokset. Näin siitä huolimatta, että parlamentin hyväksyntä yksinäänkin olisi riittänyt lakimuutoksiin.
Turkissa käydään kuumia keskusteluita (etenkin sosiaalisessa mediassa) lakiuudistuksista sekä puolesta että vastaan. Kansa on kiinnostunut politiikasta ja on hyvin perillä lakimuutoksista. Hakukoneissa eniten haettu termi on perustuslakimuutokset. Seminaareja ja paneeleita pidetään jokaisessa kaupungissa. Viime vaaleissa yli 90 prosenttia turkkilaisista meni uurnille. Aikaisemmin luku on ollut 60-70 prosenttia.

Olen huomannut, että täällä Suomessa tiedetään tosi vähän näistä lakimuutoksista ja ylipäätään Turkin poliittisesta historiasta. (”Tietämättömyys on vaarallisinta väkivaltaa.”) Valtamediat Suomessa kirjoittivat näin: "lakiuudistukset vahvistavat presidentti Erdoganin asemaa". Lakiuudistukset kuitenkin astuvat voimaan VASTA vuonna 2019, parlamenttivaalien ja presidentin vaalien jälkeen. Presidentti ja pääministeri jatkavat tehtävissään vuoteen 2019 asti.

Emme tiedä vielä, asettuuko Erdogan presidenttiehdokkaaksi tulevissa vaaleissa. Vaikka Erdogan asettuisikin ehdolle, ei se vielä tarkoita, että hän voittaa. Olen nähnyt lehdessä mm. lauseen ”…Lisäksi Erdogan itse voisi pysyä vallassa vuoteen 2029.” En ymmärrä miksi joku lehti voi kirjoittaa noin, koska vaalien tulosta ei voi tietää etukäteen. Presidenttiehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa, jos on syntynyt Turkissa ja täyttänyt 40 vuotta. Nyt pallo on kokonaan kansan käsissä. Kansa päättää, haluaako se parlamentaarisen vai presidenttivaltaisen järjestelmän.

Toisin kuin väitetään, presidentti ei tule saamaan lisävaltaa vaan presidentin oikeuksia kavennetaan. Parlamentaarisessa järjestelmässä presidentillä on paljon perustuslaillisia oikeuksia, josta oppositiopuolueet ovat valittaneet koko ajan. Käytössä oleva perustuslaki on tehty yhdelle ihmiselle, entiselle sotilasvallankaappausta johtaneelle kenraali Kenan Evrenille. Vallankaappauksen jälkeen Kenan Evrenistä tuli presidentti, jolla oli oma perustuslaki, ja tuota lakia käytetään edelleen Turkissa. Tavallisissa parlamentaarisissa systeemeissä presidentillä on symbolinen asema, mutta Turkissa näin ei ole. Presidentin ja pääministerin välillä perustuslaillisia konflikteja ei ole pystytty välttämään. Konflikteja on syntynyt etenkin, kun pääministeri ja presidentti ovat olleet eri puolueista.

Parlamentaarisessa järjestelmässä Turkissa sekä presidentillä että parlamentilla on toimeenpanovalta. Uudistuksilla toimeenpanovalta annetaan presidentille ja parlamentti säätää lakia. Lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta erotetaan. Vallan kolmiojako-oppi tulisi näin ollen toteutumaan.

Muistutan vielä kerran sitä, että voimassa oleva perustuslaki on laadittu vuonna 1982 ja sen on laatinut sotilaskaappauksen tehnyt armeija. Perustuslaki on sanan kirjaimellisessa merkityksessä tilkkutäkki. Sitä on muuteltu tosi paljon. Presidenttivaltaisen järjestelmän puolesta ovat puhuneet Turkin aikaisemmat presidentit Turgut Özal ja Suleyman Demirel. Alla olevista videolinkeistä voitte katsoa entisten presidenttien kommentit presidenttivaltaisesta järjestelmästä.

Turkissa on muodostettu uusi hallitus 65 kertaa 94 vuoden aikana (siis noin joka 16. kk). Tämä on varmastikin yksi syy siihen, ettei parlamentaarinen järjestelmä toimi Turkissa. On aika purkaa byrokratia ja helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa.

 Yhteenveto lakimuutoksista
1.  Perustuslain kolmeen ensimmäiseen pykälään ei ole koskettu. Se tarkoittaa, että valtiomuoto ei ole muuttunut.
  1)Turkki on demokraattinen, sekulaarinen ja perustuslaillinen tasavalta
2) Turkin kieli on turkki.
3) Maa ja kansa on jakamaton kokonaisuus.

2. Pääministerin virka lakkautetaan ja korvataan yhdellä tai useammalla varapresidentillä.
(Hyvästi koalitiohallitukset. Jokaisen koalitiohallituksen aikana Turkki on taantunut 10 vuotta. Ehkä joissakin maissa koalitiohallitukset toimivat, mutta Turkilla on vain huonoja kokemuksia koalitiohallituksista. Koalitiohallitusten aikana maassa on aina menty ennenaikaisiin vaaleihin.)

3. Presidentillä on toimeenpanovalta. Parlamentilla on lainsäädäntävalta. Nämä erotetaan toisistaan selkeästi.

4.  Presidentti valitsee ministerit eli oman kabinetin parlamentin kansanedustajista. Hän on vastuussa henkilökunnastaan. Hän voi erottaa ja nimetä ministerit. Kun kansanedustajasta tulee ministeri, hän ei ole enää kansanedustaja. Tällä tavoin ministeriä estetään ottamasta käskyjä puoluejohdolta ja siten olemaan sekä lainsäädäntävallan että toimeenpanovallan piirissä.

(Lakiuudistuksen jälkeen presidentillä olisi valta nimittää korkeita virkamiehiä, mutta ehdokkaiden tulee täyttää kaikki viran asettamat kriteerit. Presidentti ei voi esimerkiksi sanoa, että nämä ehdokkaat eivät kelpaa minulle, tuo kenkäkauppias on parempi. Nimityksistä hän on vastuussa sekä parlamentille että perustuslakituomioistuimille.

5. Presidentti voi olla jonkun poliittisen puoleen jäsen tai johtaja.
(Entiset presidentit Atatürk ja Ismet Inönu olivat sekä presidenttejä että puoluejohtajia. Sauli Niinistö oli Kokoomuksen ehdokas, mutta koko kansan presidentti. Juha Sipilä on Sdp puheenjohtaja mutta koko kansan pääministeri.)

6.  Kansanedustajien määrää nostetaan nykyisestä 550 kansanedustajasta 600 kansanedustajaan.
(Kansanedustajien määrän kasvattaminen voidaan selittää kahdella seikalla. Ensinnäkin ennen 1980 sotilasvallankaappausta kansanedustajien määrä oli 600. Toiseksi, monessa kehittyneessä maassa on yksi kansanedustaja jokaista 53.000 asukasta kohti. Turkissa vastaava suhde on yksi kansanedustaja 140.000 asukasta kohti.)

7.  Kansanedustajaehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt Turkin kansalainen. Aikaisemmin ikäraja oli 25 vuotta.
(Nuoria kehotetaan osallistumaan politiikkaan ja päätöksentekoon. Monessa kehittyneessä maassa ikäraja on 18.)

8.  Uudessa laissa presidentin ja hänen kabinetin voi asettaa syytteeseen oikeuden eteen, jos 600 enemmistö kansanedustajista ovat samaa mieltä. Vanhassa (Voimassa) perustuslaissa presidenttiä on ainoastaan voinut syyttää maanpetturuudesta. Presidenttiä ei ole voinut syyttää mistään muista rikoksista.
(Uudessa laissa presidentti ei ole enää immuuni syytöksille. Presidentti on vastuussa tekemisistään ja kaikista päätöksistään. Nykyisen perustuslain puitteissa, presidentti voisi, vaikka surmata jonkun ja selvitä ilman rangaistusta.)


 9.  Turkissa toimii Ylin Tuomarien ja Syyttäjien Neuvosto, jonka jäsenistä presidentti valitsee neljä ja parlamentti valitsee seitsemän. Perustuslakituomioistuimen jäsenet vähennetään 17:stä 15:een. Jäsenistä kaksi on aiemmin ollut sotilaskenraaleita. Monessa Euroopan maissa tilanne on melkein sama, ja joissakin EU-maissa pelkkä oikeusministeri(joka on jonkun puoleen ministeri) nimeää jäsenet.
(Aikaisemmin näistä jäsenistä presidentti valitsi neljä ja muut valittiin tuomarien ja syyttäjien äänestyksellä. Ongelmaksi muodostui se, että kun joku syyttäjistä tai tuomareista asettui ehdolle, he jättivät senhetkisen työnsä kesken ja keskittyivät vaaleihin, niin kuin poliitikot. Työt takkuilivat ja kasaantuivat.
Toinen väärinkäsitys on se, että moni luulee presidentin nimeävän kaikki tuomarit ja syyttäjät uudestaan, kun presidentti aloittaa kautensa. Tuomarien ja syyttäjien virkakausi kestää kuitenkin 12 vuotta. Presidentin virkakausi kestää vain viisi vuotta, tai jos hänet valitaan toiselle kaudelle niin hän on virassa yhteensä 10 vuotta. Tuomarien ja syyttäjien tehtäviin nimetään uuden henkilöt, kun näiden 12 vuoden virkakausi on ohi. Esimerkiksi tämänhetkisistä tuomareista ja syyttäjistä kolme on presidentti Ahmet Necdet Sezerin nimeämiä, kahdeksan presidentti Abdullah Gulin nimeämiä ja kolme on Erdoganin nimeämiä. Näiden tuomarien ja syyttäjien virkakaudet päättyvät eri aikoihin).

10. Armeijan tuomioistuimet lakkautetaan kokonaan.
(Oikeuslaitoksissa kaksipäisyys lopetetaan. Aikaisemmin armeija toimi syyttäjänä, tuomarina ja antoi tuomion oman päänsä mukaan.)

11.  Santarmivoimat eivät ole enää sisäministerin alaisia, eivätkä enää osallistu Kansalliseen Turvallisuusneuvostoon.

12.    Presidentti- ja parlamenttivaalit pidetään samana päivänä, ja molemmat joka viides vuosi. Tähän asti parlamenttivaalit olivat joka neljäs vuosi.
(Kansan eteen tuodaan kaksi vaaliuurnia, joista yhdessä äänestetään parlamentti ja toisesta presidentin. Presidentin täytyy saada 51 prosenttia äänistä. Jos presidentti ei saa 51 ääniä eka vaaleissa, seuraavat vaalit pidetään kahden viikon kuluttua. Presidentin täytyy olla kansan rakastama, hyvin pidetty ja ennen kaikkea neuvottelukykyinen)

13. Poikkeustilaa ei enää julista parlamentti vaan presidentti. Parlamentin tulee kuitenkin hyväksyä poikkeustilan julistus. Poikkeustilan pituudesta ja sen lopettamisesta päättää parlamentti.  Vaan aloite tulee presidentiltä.


14. Presidenttinä voi olla enimmillään kaksi kautta, joka on 5+5 vuotta. Mutta jos parlamentti päättää, että presidentin kanssa toimiminen on vaikeaa, voi parlamentti julistaa maahan ennenaikaiset vaalit. Tämä tarkoittaa, että presidentin kausi päättyy saman tien. Asia on myös toisinpäin: jos presidentti päättää, ettei tule toimeen parlamentin kanssa, hän voi julistaa ennenaikaiset parlamenttivaalit.

(Molempien täytyy tulla toimeen keskenään, tällä systeemillä parlamentin ja presidentin asemat tasapainotetaan, valta jaetaan tasapuolisesti. Tällä tavoin estetään Lame Duck -tilanne, joka on aiheuttanut harmaita hiuksia mm. Yhdysvalloissa, jossa on presidentti järjestelmä. ”Rampa Ankka”: Politiikassa käytetty nimitys kuvaamaan poliitikkoa, joka ei voi enää päästä tai ei ole päässyt uudelle kaudelle ja jolla on vielä loppukausi hallintoaikaa jäljellä.

15.  Presidentti ja oma kabinetti eli ministerit käyttävät budjettia, jonka parlamentti on hyväksynyt. Parlamentti tarkkailee budjettia. Tarvittaessa presidentti ja kabinetti kutsutaan tilille.

16.  Parlamentin tehtävä on säätää lakia, tarkkailla budjettia, tarkkailla presidentin ja kabinetin toimia.

(Tähän asti kansanedustajien parlamentille antamista 200 lakiesityksestä vain kaksi on hyväksytty. Hallituspuolueen kaikki lakiesitykset on kuitenkin aina hyväksytty parlamentissa. Näillä muutoksilla ei enää yhden puolueen kansanedustajien määrä riitä säätämään lakia, vaan puolueiden on pakko yhteistyötä parlamentissa.)

17. Jos parlamentti säätää lain mutta presidentti ei hyväksy sitä, voi parlamentti lähettää (2/3 enemmistöllä) lakialoitteen presidentille uudestaan. Tällöin presidentin on pakko hyväksyä aloite.

18. Presidentillä on asetuksenantovalta, mutta presidentti tekee vaan hallinnollisia järjestelyjä presidentin asetuksella. Asetuksella ei voi säännellä ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista eikä seikoista, jotka ovat perustuslaissa. Lakien säätäminen on parlamentin, ei presidentin tehtävä. Kaikki mitä presidentti säätää, menee perustuslakituomioistuimen ja parlamentin tarkastettavaksi. Presidentti ei voi säätä lakia oman päänsä mukaan.


 (Esimerkiksi Yhdysvalloissa Korkein Oikeus on kaatanut presidentti Donald Trumpin asettaman maahantulomääräyksen. Ristiriitatilanteissa Korkeimmalla Oikeudella on asiassa viimeinen sana. Korkein oikeus voi harkintansa mukaan ottaa asian käsittelyyn. Tässä on monta seikka joka poikkea Yhdysvaltojen presidentti järjestelmästä. Esimerkiksi, jos parlamentti päättää säätä lakia joka on aikaisemmin säädetty presidentinasetuksella, silloin presidentin säätämä laki ei ole enää voimassa. Eli käytännössä presidentin säätämä kaikki pykälät voidaan kumoa, jos parlamentti näkee sen olevan väärin. Tässä presidentin järjestelmässä laki on AINA presidentinasetuksen yläpuolella) 


MITEN PRESIDENTINASETUS TOIMI (Presidential Executive Order)?


Presidenttijärjestelmässä presidentilla on presidentiasetus jolla säätää lakeja!! Mutta katsotaan miten käytännössä toteutuu. Pystyykö hän tekemään lakialoitteita parlamentin ohitse? Kuten väitetään!! Onko presidentti yksinvaltias tai onko väitteet tuulest temmattu? Presidentti on tavallaan yksin, koska pääministerin virka lopetetaan.


1- Presidentinasetus on AINA lain alapuolella.

2- Jos lukee että lailla on säädettävä, silloin presidentti ei voi säätää mitään (160 pykälistä 90 lukee noin).

3- Jos presidentti on säätänyt jotain ja parlamentti halua säätää myös, silloin parlamentin säätämä laki on voimassa, koska parlamentti on lainsäädäntävalta

4- Presidentti asetuksellaan voi säätää vaan budjetin joka menee parlamentin hyväksyttäväksi.

5- Asetuksella ei voi säännellä ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista.

Presidenttijärjestelmän hyvä puoli on;
1- Ei koalitiohallitukset enää.

2- Nopea päätöksenteko ja vähemmän byrokratia.

3- Check and balance lainsäädäntävallan ja toimeenpanovallan välillä.


MITÄ TAPAHTUU, JOS TULEVA PRESIDENTTI KUOLE?


Silloin varapresidentti ottaa ohjat käsiinsä ja vie maa tasan 45 päivässä vaaleihin. Varapresidentillä on vaan symbolinen asema ja parlamentti jäädyttä kaikki vireillä olevat lakialoitukset, kunnes maahan on valittu uusi parlamentti ja presidentti. USA:ssa varapresidentti johtaa maata presidentti kauden loppuun asti, mutta varapresidentistä ilmoitetaan presidentti ehdokkaiden kanssa, eli kansa tietää kenestä tulee presidentti jos presidentti kuole.

Suomi-Turkki

HEI Hei kaikille. Olen Mustafa Orhan ja muuttanut Suomeen Turkista 10 vuotta sitten. Rakastan kaunista Suomea ja suo...